Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluomasta on huolestuttavaa, että Venäjä pyrkii kaikesta päätellen rikkomaan infrastruktuuria osana hybridivaikuttamista ja ottaa siinä myös riskejä.
Hän toteaa Ilta-Sanomissa tilanteen olevan erilainen nyt, kun Suomi otti Eagle S -öljytankkerin haltuun epäiltynä Estlink 2 -sähkökaapelin ja neljän tietoliikennekaapelin rikkomisesta.
– Nyt ei enää ole tyydytty katsomaan sivusta, kun infrastruktuuria hajotetaan. Jo laivan tai sen lastin takavarikoiminen tai pidättäminen muodostaa uuden tilanteen.
Eräs tulevaisuuden uhka on, että jos saman toistuessa laiva ei suostuisikaan tulemaan pois kansainväliseltä merialueelta.
– Silloin joudutaan käyttämään voimaa laivan etenemisen pysäyttämiseksi tai mahdolliseksi ohjaamiseksi Suomen tai sen liittolaisen aluevesille. Laiva saadaan kyllä pakotettua ottamalla haltuun, mutta miten Venäjä suhtautuu siihen, on avoin kysymys, Aunesluoma toteaa IS:lle.
Sotahistorian tutkija muistuttaa, että konflikti on toimintaa, jossa tehdään inhimillisiä päätöksiä, eikä kaikki mene suunnitelmien mukaan.
– Joiltakin osin kyse on suunnitelmista ja joiltakin osin odottamattomista seurauksista, improvisaatiosta ja suomeksi sanottuna ihan silkasta koheltamisesta.
– Kun jännitys nousee, yhä enemmän toimitaan ja siihen myös puututaan, kuten Suomi on tehnyt, se nostaa virhearvion riskiä. Tai sellaista riskiä, että voi sattua jotain, mitä kukaan osapuoli ei ole halunnut, Aunesluoma sanoo Ilta-Sanomissa.
