Dartmouth Collegen apulaisprofessori Jennifer Lind toteaa Foreign Affairsissa julkaistussa analyysissään, että Japani otti suuren askeleen tavalliseksi maailmanvallaksi muuntumisessa hyväksyessään 16. joulukuuta muutoksia vuosikymmeniä vanhaan sotilaalliseen rajoittautumispolitiikkaansa.
Maa on vuodesta 1958 asti rajoittanut puolustusbudjettinsa yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä oli niin saarella kuin sen rajojen ulkopuolellakin symboli maan uniikista puolustuspolitiikasta.
Lund kuvaa muutosta historialliseksi. Muutos nostaisi Japanin puolustusmenojen maailman kolmanneksi suurimmaksi Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.
– Uuden kansallisen turvallisuusstrategiansa mukaisesti Japani ei ainoastaan tuplaa sotilasmenojaan, vaan lisää puolustusbudjettiinsa noin 315 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana. Se kehittää myös uuden ”vastaiskukyvyn”, jonka avulla se voi suorittaa vastahyökkäyksiä vihollisen alueelle – mikä on merkittävä poikkeama sen aikaisemmasta politiikasta, Lind summaa.
Kiinan hallinto on syyttänyt Japania menneisyytensä militarismiin palaamisesta. Lund kuitenkin kuvaa maata vastuullisena maailmankansalaisena ja kuittaa puheet militarismista silkkana valheena.
Lund toteaa Aasian turvallisuustilanteen olevan vastuussa Japanin puolustuspolitiikan käännöksestä. Kiina kasvaa hurjaa vauhtia paitsi tavanomaisesti, myös sotilaallisesti. Maan lentokoneet ja alukset loukkaavat toistuvasti niin Japanin kuin Taiwaninkin aluevesiä.
Lisäksi Pohjois-Korea on entistäkin uhkaavampi. Maa on tehnyt tänä vuonna 86 ohjuskoetta, kun aiempi huippu oli vuonna 2019 tehdyt 26 koetta. Ohjuksia on välillä testattu Japanin ilmatilassa. Kolmas tekijä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
– Korean tai Taiwanin sodan syttyessä vastustaja todennäköisesti kohdistaisi Japanin tukikohtiin iskuja tuhotakseen Yhdysvaltain joukkojen käyttämät keskeiset lentokentät. Koska sekä Kiinassa että Pohjois-Koreassa on lisääntynyt ohjuskapasiteetti, pääministeri Fumio Kishida ja muut Japanin johtajat pelkäävät, että Japanin nykyinen ohjuspuolustus ei ole enää riittävä. Hallitus on siis siirtymässä vastaiskukonseptiin, Lund sanoo.
– Vastaiskukyky antaisi vihollisen ohjusten osuman Japanille mahdollisuuden kostaa vihollisen ohjusten laukaisulaitteita ja komento- ja ohjauspaikkoja vastaan uusien hyökkäysten estämiseksi.
Pääministeri Kishida on pyytänyt Yhdysvaltoja myymään Japanille 500 Tomahawk-ohjusta, joiden avulla Japani voisi saavuttaa tavoitteensa vastaiskukyvystä Pohjois-Koreassa ja lähialueilla Kiinassa. Pentagon on suostunut myyntiin.
– Näiden muutosten taustalla on suojelu, ei kunnianhimo. Niistä neuvotellaan läpinäkyvästi koalitiokumppanien kesken valppaan ja röyhkeän yleisön edessä. Ainakin Yhdysvaltojen ja sen kumppaneiden näkökulmasta Japanin toimet ovat hyviä uutisia ja osoittavat rauhanomaisen maan suurempaa panosta Aasian turvallisuuteen, Lund päättää.
