Professori Kari Liuhto ei säästele sanojaan lännen nykyisistä Venäjä-pakotteista. Kauppatieteilijä ja Venäjä-asiantuntija tietää myös, mikä todella iskisi Moskovan sotakassaan.
– Nykyiset sanktiot ovat kuin läpiruostuneen tynnyrin tilkitsemistä purukumilla tai lastenlaastareilla. Vettä valuu maahan niin kauan, kun emme sulje hanaa, josta vesi virtaa tynnyriin, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Liuhto sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa lännen tulisi oikeasti käydä kiinni Venäjän öljyn ja maakaasun viennistä saamiin tuloihin.
– Kun Venäjällä ei enää ole rahaa, ei moninaisista salakuljetusreiteistäkään ole enää hyötyä, Liuhto jatkaa.
Toisin kuin julkisuudessa on totuttu kuulemaan, on Venäjän talous varsin riippuvainen vientituloistaan. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan enää tiedetä, koska Venäjän keskuspankki lakkasi julkaisemasta yksityiskohtaisia vientitietoja sen jälkeen, kun Venäjän aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022. Öljyn ja maakaasu tuovat kuitenkin noin kaksi kolmasosaa Venäjän vientituloista.
Tähän länsimaat ovat kuitenkin olleet toistaiseksi haluttomia puuttumaan toden teolla. Venäjän energian jalanjälki maailmanmarkkinoilla on suuri. EU on myös yhä Venäjän kaasun suurin markkina.
EU-maat ostivat venäläistä kaasua, öljyä ja öljyjalosteita tutkimuslaitos CREA:n lukujen perusteella yksin elokuussa liki kahdella miljardilla eurolla siitä huolimatta, miten Euroopan johtajat puhuvat Venäjän sotakassaan puuttumisesta ja Ukrainan tukemisesta.
Venäjän polttoaineiden suurimmat ostajat EU:ssa ovat Unkari, Ranska, Slovakia, Itävalta ja Italia. Esimerkiksi Unkari osti elokuussa venäläistä öljyä ja kaasua liki 400 miljoonalla eurolla ja Ranska nesteytettyä maakaasua yli 200 miljoonalla eurolla.
– Luulen, että päättäjämme tajuavat tämän, mutta olemme kenties liian riippuvaisia venäläisestä polttoaineesta. Venäjä muodostaa yhä kymmenyksen maailman kansainvälisestä öljy- ja kaasukaupasta, Kari Liuhto sanoo.
”Olemme luoneet hirviön”
Samaan ongelmaan kiinnitti hiljattain huomiota saksalaistutkija Jan Stockbruegger. Asiantuntijan mukaan länsi on ajautunut hankalaan tilanteeseen, jossa se ei voi jatkaa venäläisen öljyn ostamista, koska Moskovan voitot menevät Ukrainan sodan rahoittamiseen. Öljyn hankintaa ei kuitenkaan voida lopettaakaan, koska vaikutukset maailmantaloudelle olisivat katastrofaaliset.
Verkkouutiset kertoi Stockbrueggerin kommenteista tässä jutussa.
Dilemmaa on yritetty ratkaista G7-maiden ja EU:n vuonna 2022 asettamalla venäläisen öljyn hintakatolla. Se kielsi länsimaisia tahoja ostamasta tai kuljettamasta raakaöljyä, jos sen hinta ylittää 60 dollaria barrelilta. Ajatuksena oli iskeä Kremlin kassaan ilman, että globaalit öljymarkkinat kaatuisivat. Saksalaistutkijan mukaan tämä johti kuitenkin vain Venäjän vanhoista ulkomaille rekisteröidyistä tankkereista kootun ”varjolaivaston” syntyyn.
Venäläistä öljyä myydään edelleen selvästi alle markkinahintojen. Stockbrueggerin mukaan Kiina ja Intia hyötyvät sekä tukemalla Venäjää että hankkimalla samalla maailmanmarkkinahintaa halvempaa öljyä.
Kiovan kauppakorkeakoulun (KSE) instituutti on arvioinut, että Venäjän kuukausittaiset tappiot ovat pudonneet 2,5 miljardiin dollariin. Vielä tammikuussa 2023 ne olivat 8,4 miljardia dollaria.
– ”Varjolaivaston” öljykuljetukset ylläpitävät maailmanlaajuisia öljymarkkinoita, koska ilman tätä laivastoa öljymarkkinat romahtaisivat. Se on naurettavaa, mutta [hintakatto] on luonut hirviön, Stockbruegger totesi.
Tutkijan mukaan hintakattoa on myyty pakotetoimena, joka iskee Venäjän sotatalouteen. Todellisuudessa Venäjä kuitenkin kiertää hintakattoa massiivisessa mittakaavassa. Viime vuoden aikana se on onnistunut myymään lähes kaiken öljynsä yli 60 dollarin hintakaton.
