Aalto-yliopiston professori Arto Lahti arvostelee Kauppalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Suomen julkisen sektorin kokoa ja erityisesti hyvinvointialueiden hallintorakennetta.
Lahden mukaan julkiset menot pitäisi sovittaa sille tasolle, jonka yrityssektori pystyy kantamaan. Hänen mukaansa ongelmaa ei voida ratkaista jatkuvasti veroja korottamalla.
– Pitäisikö maksaa kymmenen miljardia euroa vuosittain lisää, jotta talous saadaan tasapainoon? Lahti kysyy.
Hän katsoo, että Suomen julkista taloutta on pakko saneerata ja että erityisesti hallinnollisia rakenteita pitäisi keventää.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa Lahti pitää nykyistä hyvinvointialueiden määrää liian suurena. Hänen mukaansa Suomessa olisi perusteltua olla noin kuusi sote-aluetta.
Lahti viittaa entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) kaudella esillä olleeseen malliin ja vertaa Suomea Tanskaan.
– Tanskassa ja Suomessa kuusi sote-aluetta olisi optimi, mitä Sipilä ehdotti, Lahti kirjoittaa.
Byrokratiaan uppoava raha on pois varsinaisesta hoitotyöstä
Hänen mukaansa nykyisessä järjestelmässä hallintoyksiköitä on liikaa suhteessa varsinaiseen palvelutuotantoon. Lahti arvostelee erityisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana syntynyttä hyvinvointialuemallia ja katsoo sen kasvattaneen hallinnon määrää.
Lahti pitää sote-kriisiä pitkälti Suomen itse aiheuttamana.
– Kuten kriisit Suomessa, sote-kriisi on ”kotitekoinen”, hän kirjoittaa.
Professori katsoo, että hallintoon sitoutuvat rahat ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä ja muista palveluista.
– Suuri ryhmä huippupalkkaisia sote-alueiden ja kuntien palveluksessa syövät sitä kassaa, jonka varassa voi maksaa palkat muun muassa sairaanhoitajille, joita irtisanotaan armottomasti, Lahti kirjoittaa.
Hän vertaa julkista sektoria yrityksiin, joissa omistajat eivät hänen mukaansa hyväksy ylimitoitettua hallintoa.
– Yrityksissä osakkeenomistajat kieltäytyvät maksamasta ylisuurta hallintoa, mutta miten me veronmaksat emme voi.
Lahti vaatii julkisten menojen saneerausta
Lahden arvostelu ei rajoitu soteen. Hän katsoo Suomen julkisen sektorin kasvaneen liian suureksi suhteessa yksityisen sektorin kykyyn rahoittaa sitä.
Hän viittaa myös Baumolin lakiin, jonka mukaan heikon tuottavuuden alojen ja julkisen sektorin palkkakustannukset seuraavat helposti korkean tuottavuuden vientialojen palkkakehitystä, vaikka tuottavuus ei kasvaisi vastaavasti.
Lahden mukaan Suomella on euroalueella vähän mahdollisuuksia sopeuttaa talouttaan palkkojen tai valuuttakurssin kautta. Siksi hänen mielestään keskeiseksi vaihtoehdoksi jää julkisten menojen ja hallinnon pienentäminen.
Ellei julkista taloutta saada tasapainoon, Lahti pitää mahdollisena myös EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n väliintuloa.