Chicagon yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Paul Poastin mukaan suuret tappiot kuuluvat venäläiseen sotatapaan, ja siksi niistä ei voi vetää johtopäätöksiä maan halukkuudesta jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Poastin mukaan Venäjä on kaikissa historiansa aikana käymissään sodissa tottunut raskaisiin tappioihin ja veriseen uuvutussotaan. Hän mainitsee vuosien 1939–40 talvisodan esimerkkinä maan ”pienemmistä voitoista”.
Neuvostoliitto sai suotuisat rauhanehdot, mutta puna-armeijan tappiot nousivat lähes 400 000 sotilaaseen. Kuolleita oli 126 000–170 000, haavoittuneita 188 000–208 000 ja sotavangiksi jääneitä yli 5 000.
Tavoitteena on taistella tappioista välittämättä, kunnes vastapuoli antautuu, on tuhottu, tai Venäjä itse päättää lopettaa sodan. Paul Poastin mukaan käytännössä kaikki aiemmat sodat ovat noudattaneet samaa periaatetta.
– Ikävä kyllä, jos suunnitelmana on odottaa kunnes Venäjä lopettaa taistelemisen, täytyy luultavasti odottaa hyvin kauan, Poast tviittaa.
Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjän kokonaistappiot Ukrainan sodassa ovat noin 30 000–40 000 sotilasta.
In that case, Russia/USSR "won", but by incurring heavily losses in personnel (left column is Finland's losses; right column is Russia's). pic.twitter.com/xiLGmG2SLV
— Paul Poast (@ProfPaulPoast) March 26, 2022
