– Ruotsalaista kansanpuoluetta voi sanoa kriisipuolueeksi. Sen kannatusluvut laskevat koko ajan. ja iso osa puolueen kannatuksen laskusta johtuu siitä, että puolue on mukana hallituksessa. Osasyy on varmasti myös se, ettei puolueella ollut omaa presidenttiehdokasta, sanoo Åbo Akademin valtiotieteen professori Kim Strandberg Verkkouutisille.

Osa kannatuksen laskusta henkilöityy myös opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin, joka siirtyy puheenjohtajan paikalta sivuun kesäkuussa järjestettävässä puoluekokouksessa.

Henriksson halusi ensin odottaa eurovaalien tulosta ennen kuin olisi luopunut puheenjohtajan paikasta. Laskeva kannatus ja puoluekentältä tullut painostus sai Verkkouutisten tietojen mukaan Henrikssonin kuitenkin ilmoittamaan, että hän luopuu puheenjohtajan paikasta jo kesän puoluekokouksessa. Henriksson on ehdolla eurovaaleissa.

Puheenjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz , eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson ja puolueen varapuheenjohtaja Henrik Wickström.

Wickströmin kuvaillaan tehneen hyvää jälkeä nuorisopolitiikassa, mutta puolueen piirissä Anders Adlercreutz ja Otto Andersson ovat suosikkeja uudeksi puheenjohtajaksi.

– Uskon ja toivon, että puolueen seuraava puheenjohtaja on Anders Adlercreutz. Hän on pätevä ja kokenut poliitikko, eläkkeellä oleva journalisti ja puolueen pitkäaikainen vaikuttaja Björn Månsson sanoo Verkkouutisille.

– Otto Andersson on rumasti sanoen Anna-Maja Henrikssonin kätyri. Andersson oli Henrikssonin ministeri-avustajana. Andersson pääsi täpärästi eduskuntaan ja hänet piti valita ryhmänjohtajaksi, koska kolme ryhmän jäsentä meni hallitukseen. Jäljelle jääneistä piti valita vain joku.

– Aluksi uskoin Anders Adlercreutzin olevan vahvoilla seuraavaksi puheenjohtajaksi. Mutta nyt näyttää siltä, että myös Andersson voi olla vahvoilla, Kim Strandberg sanoo.
Näyttää siltä, että rkp:n puoluekoneisto on valjastettu Otto Anderssonin kampanjan taakse.

– Se on hieman kummallista, mutta osoittaa, että Andersson on Henrikssonin kruununprinssi ja hänen suosikkinsa hoitamaan tehtävää Henrikssonin jälkeen, Strandberg sanoo.

”Vaikea hallituskoalitio”

Tuleva puheenjohtaja ei ole helpossa paikassa. Björn Månssonin ja Kim Strandbergin mukaan puolueelle ja sen kannattajille on vaikeaa istua samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Se näkyy myös puolueen kannatuksessa.

– Monen kannattajan mielestä rkp on mennyt ikään kuin sänkyyn paholaisen kanssa, kun puolue meni samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa, Strandberg sanoo.

Strandberg uskoo, että maahanmuuttokysymykset ovat olleet puolueen kannattajille hankalia. Talouspoliittisissa kysymyksissä rkp:läiset ovat selkeästi enemmän oikealla.

– Andersson on yhdessä Henrikssonin kanssa puolustanut hallituksen tekemää politiikkaa. Molemmat vaikuttavat olevan nykyisen hallituspohjan vankkumattomia kannattajia, Månsson sanoo.

– Andersson on puolustanut hallituksen thatcherilaista työmarkkinapolitiikkaa. Hän on selkeästi konservatiivisempi kuin Adlercreutz.

Anderssonille kaksikielisyyden puolustaminen on avainasemassa, kun taas Adlercreutz korostaa puolueen liberaalia linjaa. Hän olisi valmis hankkimaan puolueelle kannattajia myös ruotsinkielisten kannattajien ulkopuolelta.

– Anna-Maja Henriksson ja Otto Andersson ovat selkeästi pragmaattisempia politiikkoina, ja kielikysymys on heille tärkeässä asemassa. Adlercreutz on taas selkeästi arvopoliitikko, jolle liberaalit arvot ovat tärkeitä, Strandberg sanoo.

– Kielikysymys on varmasti yksi suuri syy, miksi rkp lähti mukaan hallitukseen. Puolue ei ollut [Juha] Sipilän (kesk.) hallituksessa mukana perussuomalaisten ollessa siellä. Sen aikana ruotsin kielen asema heikkeni monessa kysymyksessä. rkp:ssa ei haluttu tämän toistuvan.

Stranbergin mukaan puolueessa näkyy karkea kahtiajako kaupunkilaisiin liberaaleihin ja konservatiivisimpiin maaseudun asukkaisiin. Monessa kohtaa varsinkin kaupunkilaiset arvot ovat olleet koetuksella.

Strandberg kuitenkin uskoo, että joka tapauksessa kesäkuussa järjestettävät puheenjohtajavaalit voivat kääntää puolueen suunnan.

– Suunta ei voi oikeastaan olla kuin ylöspäin. Uusi puheenjohtaja tuo kuitenkin aina jonkinlaista buustia mukanaan.