Eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mielestä sote- ja maakuntalakiesitysten osia olisi syytä notifioida eli ilmoittaa EU-komissiolle.
– Minä olen sitä mieltä edelleen, että notifiointiin olisi syytä ja sillä tavoin, että tästä sote-paketista poimitaan ne kohdat, jotka ovat niin sanottua taloudellista toimintaa ja joita notifiointi koskisi, professori Juha Raitio sanoo Verkkouutisille.
– Suomen linja tässä näyttää nyt olevan, että ei notifioida mitään, mikäli oikein tulkitsin. Mutta nythän sitten nähdään, mitä perustuslakivaliokunta sanoo, Raitio toteaa.
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio oli tänään tiistaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana notifioinnista.
Raition mukaan sote- ja maakuntalakipaketissa on kaksi ongelmaa EU:n valtiontukisäännösten ja vakavaraisuusasetuksen näkökulmasta: maakuntien liikelaitosten konkurssisuoja ja maakunnille myönnettävä valtiontakaus.
Hänen mielestään sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjaama sote- ja maakuntalakipaketti on mennyt parempaan suuntaan konkurssisuojan osalta, mutta edelleenkin ongelmana se, miten sote-sektoreiden rahoitus toteutuu jatkossa. Hänen mukaansa sote-sektorin rahoituksella on suora linkki perusoikeuksiin.
– Jos ei tehdä notifiointia, niin siitä seuraa takaisinperintäriski kansallisissa tuomioistuimissa pelkästään notifioimattomuuden perusteella, Raitio sanoo.
Notifiointi tehtävä oikeusvarmuuden vuoksi
Raition mielestä keskustelua ei tarvitse käydä siitä, onko koko sote-sektori taloudellista toimintaa vai ei, vaan pitäisi nähdä, että se on sekä-että.
– Siellä on elementtejä molemmista ja ne elementit, joissa on taloudellista toimintaa, johtavat kysymykseen, että oikeusvarmuuden näkökulmasta olisi syytä notifioida.
Hän kertoo ottaneensa konkreettisena kohtana esille takausongelman, jolla pystyy osoittamaan, että sillä on seurauksia, jos notifiointia ei tehdä.
Kuntien takauskeskusta koskevaa lainsäädäntöä, joka on aiemmin saanut komission hyväksynnän, esitetään muutettavaksi sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Raition mielestä oikeusvarmuuden saamiseksi uusi lainsäädäntö pitäisi notifioida.
– Jos valtiontakauksia ei ole notifioitu, niin on mahdollista, että niitä irtisanotaan pelkästään notifioimattomuuden vuoksi. Siksi olen ollut tästä tilanteesta hieman huolissani.
Sen sijaan keskustelu siitä, saako komissiosta notifioinnin jälkeenkään oikeudellista varmuutta, on Raition mielestä turhaa.
– Tottakai notifioinnin jälkeenkin on mahdollista, että kansallisia oikeudenkäyntejä syntyy, joista asia päätyy sitten EU-tuomioistuimeen, mutta jos on notifioitu tämä sote-paketti relevantein (olennaisin) osin, niin se merkitsee sitä, että kansallisessa tuomioistuimessa ei pelkän notifioimattomuuden vuoksi tule takaisinperintää.
Raitio lisää, että valtiontakauksen osalta se tarkoittaa sitä, että luottolaitokset eivät pelkän notifioimattomuuden vuoksi irtisano luototuksia vakavaraisuusasetukseen vedoten.
Valtiontuelle ennakkohyväksyntä ennen lakien voimaantuloa
Raition mukaan EU:n valtiontuen hyväksymistä koskeva artikla 108 sisältää stand still -velvoitteen, mikä tarkoittaa sitä, että valtiontuelle on saatava ennakkohyväksyntä komissiosta ennen kuin lait tulevat voimaan.
– Mutta ymmärsin niin, että sote-paketti tulee monilta osin vasta vuosien päästä voimaan eli tässä periaatteessa olisi vielä aikaa notifioida, Raitio sanoo.
Siihen hän ei osaa ottaa kantaa, voitaisiinko lait hyväksyä jo tällä vaalikaudella, vaikka osia paketista olisi notifioitavana.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta aloitti viikko sitten asiantuntijoiden kuulemiset sote- ja maakuntalakipaketista, josta sosiaali- ja terveysvaliokunta on laatinut mietintöluonnokset. Perustuslakivaliokunnan lausunto mietinnöistä valmistuu vasta ensi vuoden puolella, arviolta tammikuun loppupuolella.
