Päätös neljän Kaakkois-Suomen rajanylityspaikan sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Pohjois-Suomen Sallaan ja Vartiukseen saa jyrkän tuomion ihmisoikeusprofessori Martin Scheininilta. Scheinin kirjoittaa X:n ketjussaan, että päätös on suorastaan ”selvä uhka suomalaiselle oikeusvaltiolle”.
Oikeustieteilijä katsoo, että päätösten perusteena oleva rajavartiolain 16 pykälä on ensinnäkin ”hosuen säädetty ja sisällöltään ongelmallinen”. Pykälässä säädellään rajanylityspaikan väliaikaista sulkemista, rajanylitysliikenteen rajoittamista ja turvapaikanhaun keskittämistä.
Martin Scheininin mukaan perusteluissa mainitut ”vahva viestiminen” ja viittaus ”viranomaisten ylikuormituksen” uhkaan eivät ole pykälän kannalta hyväksyttäviä, kun otetaan huomioon välttämättömyysedellytys ja vakavan uhan vaatimus.
Turvapaikanhaun keskittämisen osalta hallitus on Scheininin mukaan korostanut, ettei kyse ole määrällisin kriteerein tehdystä arviosta vaan perusteena on hybridiuhka eli Venäjän vaikuttamisyritys. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella näyttää selvältä, että rajan tapahtumissa on kyse Venäjän viranomaisten ja turvallisuuspalvelujen operaatiosta.
Scheinin on eri linjoilla hallituksen kanssa.
– Toisin kuin sisäministeri [Mari] Rantanen (ps.) sanoi, kysymys ei ole laittomista vaan laillisista rajanylityksistä. Jokaisella on ihmisoikeus poistua Venäjältä. Suomi päättää, kuka saa tulla Suomeen. Jokaisella on oikeus hakea rajalla turvapaikkaa ja hakemus on käsiteltävä laillisesti, professori sanoo.
– Pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen liittyvät jo käsitteellisesti ’vieraan valtion tai muun toimijan vaikutukseen’, nimittäin vainoon tai epäinhimilliseen kohteluun. Jos Venäjä lakkaa estämästä pois haluavien ihmisten pääsyn Suomen rajalle, se ei ole kv-oikeuden loukkaus, Scheinin jatkaa.
Hänen mukaansa rajapykälän soveltaminen on tällä perusteella ”vailla oikeutusta”.
– Hallitus kuvittelee että elämme [presidentti Urho] Kekkosen aikaa, jolloin Neuvostoliitto piti Suomen itärajan kiinni pakolaisilta. Sillä ei ole tähän mitään velvollisuutta, eikä edes oikeutta kun oikeus lähteä maasta on ihmisoikeus.
Martin Scheinin kirjoittaa kyseenalaistavansa hallituksen ja viranomaisten arvostelukyvyn, ”jos he ovat kuvitelleet, että Venäjä jatkaisi Suomen itärajan valvonnan alihankkijana sen jälkeen kun siitä on tullut Naton raja”.
– Natomaa Suomen on hoidettava kuntoon omat rajansa ja turvapaikkahakemusten käsittely, hän jatkaa.
”Meitä ei kiinnosta sana turvapaikka”
Martin Scheininin mukaan Venäjä ja Vladimir Putin haluavat rapauttaa suomalaista oikeusvaltiota ja Moskovan pyrkimykset tehdään parhaiten tyhjäksi ottamalla turvapaikanhakijat vastaan ja käsittelemällä heidän hakemuksensa.
Professori arvostelee ankarasti sitä, että hallitus puhuu laittoman maahantulon estämisestä.
– Valtioneuvoston päätös, muistio ja tiedote kaikki julistavat että nyt torjutaan ’laitonta maahantuloa’. Paitsi hallituksen myös oikeuskanslerin arvostelukyky petti. Sekä rajanylityspaikkojen sulkeminen että turvapaikkamenettelyn keskittäminen iskevät lailliseen maahantuloon.
Vaatimuksia Venäjän rajalle järjestämien tulijoiden vastaanottamisesta on esitetty muualtakin. Näkemyksen vastustajat ovat taas korostaneet, että kyse on Venäjän operaatioista ja Venäjällä on kyky järjestää halutessaan valtavia määriä ihmisiä Suomen rajalle.
Asiaa on pitänyt esillä esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri.
– Kuinka sinisilmäinen voi ihminen olla? Näköjään äärettömän. Entä jos tulijoita onkin satoja tuhansia? Venäjällä on miljoonia kolmansien maiden kansalaisia hyväksikäytettävänä, Toveri totesi X-palvelussa kolumnista, jossa vaadittiin tulijoiden ottamista maahan.
Latvian entinen ulko- ja puolustusministeri Artis Pabriks totesi taas eilen Verkkouutisten haastattelussa, että jos Suomi avaa rajansa, voi tulijoita tänään olla sata, huomenna tuhat ja kuukauden päästä kymmenentuhatta.
Latvia on ollut jo vuosia vastaavan Valko-Venäjän kautta järjestetyn maahantulon kohteena. Viime aikoina paine on kasvanut. Latviassa linjaksi on otettu tulijoiden pääsyn estäminen. Turvapaikkahakemuksia on käsitelty vain yksittäisharkinnan perusteella esimerkiksi lasten ja sairaiden kohdalla. Pabriks puolusti takaisin työntämiseksi (engl. push-back) kutsuttua linjaa voimakkaasti. Hänen mukaansa latvialaisia ei suoraan sanottuna kiinnosta, jos valkovenäläisten viranomaisten rajalle tuomat henkilöt pyytävät turvapaikkaa.
– Me katsomme, että kyse on vaarasta kansalliselle turvallisuudellemme ja ennalta järjestetystä yrityksestä tuoda nämä ihmiset maahan. Jos tässä haluaa lähteä leikkiin näiden [käytäntöä arvostelevien] kansalaisjärjestöjen kanssa – joista osa on Venäjän palkkalistoilla, yksinkertaisesti naiiveja tai myös joskus oikeasti huolissaan ihmisoikeuksista – ei kukaan kiellä [tulijoita] pyytämästä turvapaikkaa Valko-Venäjältä tai Venäjältä, Artis Pabriks muun muassa sanoi.
Hän kehotti suomalaispäättäjiä myös valmistautumaan kansalaisjärjestöjen muiden tahojen kritiikkiin.
Vastaavan ongelman kanssa ministerinä painineella Pabriksilla oli Suomelle vain yksi ohje – olisi toimittava kuin Latvia.
– Olen pahoillani, mutta neuvoni teille – ja tämä on teille todella vaikeaa, koska rajanne on valtava – on, että minkäänlainen epäröinti [tulijoiden] takaisin työntämisessä ja siinä, ettette päästä heitä sisään, tulee tuomaan vain lisää huomiota ja painetta rajallenne.
LUE MYÖS:
Latvian ex-ministeri neuvoo Suomea: Rajalta ei päästetä ketään, sana ”turvapaikka” ei kiinnosta
3/Mutta pääasiaan eli valtioneuvoston päätöksen sisältöön. Kyse on hosuen säädetyn ja sisällöltään ongelmallisen rajavartiolain 16 §:n 1 ja 2 momentin soveltamisesta. Rajanylityspaikkojen sulkeminen perustuu 1 momenttiin, turvapaikkahakemusten keskittäminen taas 2 momenttiin pic.twitter.com/pGCK6Rswwd
— Martin Scheinin FIN (@MartinScheininF) November 16, 2023
