Columbian yliopiston professori Zeynep Tufekci muistuttaa aiempien pandemioiden jättäneen jälkeensä huomattavan kansanterveydellisen taakan.
Monet vuosien 1918–1919-influenssa-aallosta selvinneistä kärsivät voimakkaan väsymyksen ja masennuksen kaltaisista jälkioireista. Vuoden 1889 pandemian jälkeen kerrottiin tuhansista työkyvyttömistä sekä ”kalpeista, voimattomista ja pelokkaista” toipujista.
Tutkijat varoittivat jo vuonna 2005, että uusi pandemia voisi aiheuttaa väestölle aivotulehdusta muistuttavia jälkisairauksien aaltoja.
Zeynep Tufekcin mukaan koronapandemian alkuvaiheessa jälkioireista kärsivien vaivoja usein vähäteltiin, tai niiden sanottiin johtuvan muista terveysongelmista. Tutkimustiedon kertyessä on ymmärretty, että esimerkiksi Yhdysvalloissa niin sanotusta pitkästä koronasta kärsii jo noin 16 miljoonaa työikäistä henkilöä.
– Etulinjassa toimivilla terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole vieläkään tarvittavia hoitolinjauksia, ja osa vähettelee edelleen jälkioireita, professori kirjoittaa New York Times -lehden mielipidekirjoituksessa.
Koronapandemian alussa jälkioireita saaneet ovat kärsineet tilastaan jo yli kaksi vuotta.
– Monet heistä ovat menettäneet terveytensä, työnsä ja terveysvakuutuksensa. Heiltä ovat loppumassa säästöt, hoitovaihtoehdot ja toivo ylipäätään, Tufekci sanoo.
Tutkimuksissa on osoitettu jo vuosikymmeniä sitten, että virusinfektiot voivat johtaa vakaviin jälkiseurauksiin. Pitkän koronan määritelmät ovat professorin mukaan toistaiseksi niin epämääräisiä, että monien on vaikea hahmottaa ilmiötä.
Yhdysvalloissa tautikeskus CDC määrittelee long covidin ”moniksi eri oireiksi, jotka voivat kestää yli neljä viikkoa tai jopa kuukausia infektion jälkeen”. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmässä oireiden on kestettävä ainakin kaksi kuukautta ilman muuta selittävää sairautta.
Lääkärit ovat neuvottomia
Oireita ovat muun muassa väsymys, hengenahdistus, kognitiiviset ongelmat, ”aivosumu”, kipu, ruoansulatusvaivat, masennus, ahdistus, yskä, päänsärky ja uniongelmat.
Zeynep Tufekci nostaa esiin tuoreen tanskalaistutkimuksen, jonka mukaan Alzheimerin ja Parkinsonin kaltaisilla hermostosairauksilla on yhteys koronaviruksen ja influenssavirusten infektioihin. Pitkän koronan hoitoon tähtäävien lääkkeiden kliinisiä kokeita ei ole silti vielä aloitettu laajemmassa mittakaavassa.
Yalen yliopiston immunologi Akiko Iwasaki on kehottanut tutkimaan kiireellisesti Paxlovidin kaltaisten viruslääkkeiden hoitoa jälkioireisiin, sillä niiden taustalla voivat olla kehoon jääneiden viruspartikkelien pesäkkeet.
Zeynep Tufekcin mukaan monet pitkää koronaa hoitaneet lääkärit ovat kertoneet, että heidän on täytynyt keksiä itse hoitolinjauksia. He ovat hyödyntäneet kokemustaan, tutkimusnäyttöä ja potilaiden kuuntelemista.
– Yleislääkärit ovat vieläkin heikommin valmistautuneita. Lukemattomat potilaat ovat kertoneet minulle, että hyvääkin tarkoittavat lääkärit luovuttavat, koska he eivät edes tiedä mistä aloittaa, professori ihmettelee.
