Euroopan asema ei ole ruusuinen, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto. Hän lisäksi myös Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen tiedustelututkimuksen professori.
– Venäjä on sitonut itsensä sotatalouteen, josta se ei pääse helpolla irti. Vaikka Ukrainaan saataisiin rauha, se ei välttämättä kestä, sillä Venäjä tarvitsee uusia sotia pitääkseen taloutensa pystyssä, Liuhto sanoo Turun yliopiston Aurora-julkaisulle.
Liuhto aloitti opintonsa 1980-luvun loppupuolella sekä Turun kauppakorkeakoulussa että Kiovan valtiolliseen yliopistoon. Liuhdon isoisä oli ollut ukrainalainen, mutta heti Tšernobylin ydinturman jälkeen neuvostoaikainen maa osoittautui ahdistavaksi kokemukseksi.
Kauppakorkeakoulusta Liuhto siirtyi Glasgow’n yliopistoon, jossa suomalainen Tauno Tiusanen johti Venäjän ja Itä-Euroopan instituuttia. Glasgow’ssa syntyi kaksi kertaa väitelleen Liuhdon ensimmäinen väitöskirja, aiheena Viron itsenäistyminen ja muutos. Se toi Liuhdolle kutsun apulaisprofessoriksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, jossa hän jatkoi Venäjän suhteisiin syventymistä.
Kauppalehden kannessa Liuhto varoitti suomalaisia Fortumin Venäjän investoinneista jo keväällä 2008.
– Aika oli toinen, eikä Venäjän suunnasta varoittaneita oltu vielä valmiita uskomaan. Euroopassa oltiin tehty taloudellisia sitoumuksia, joista olisi ollut vaikea irtautua. Haluttiin uskoa taloudelliseen yhteistyöhön. Olisi tärkeää käydä tapahtumia läpi, jottei vastaavia virheitä tehdä tulevaisuudessa, Liuhto sanoo.
Liuhdon mielestä juuri tästä tiedustelussa on kyse: toimintaympäristön tuntemuksesta, ennakoinnista ja paremmasta päätöksenteosta. Se on kykyä koota ja välittää strategista tietoa niin, että toimija pystyy näkemään ikään kuin nurkan taakse ja varautumaan tulevaan.
Liuhdon tehtävä tiedustelututkimuksen professorina on viisivuotinen. Se alkoi kuluvan vuoden tammikuussa. Iso kysymys on, millainen valtataistelu nähdään, ennen kuin suurvaltojen asemat asettuvat. Liuhdon mukaan Yhdysvallat ja Kiina tulevat ennen pitkää ottamaan toisistaan mittaa. Niiden rinnalla Venäjä on taloudellinen pikkutekijä, mutta senkin tulevaisuus on arvaamaton, mikä luo varjoa etenkin Euroopan ylle.
Pahimmassa tapauksessa Venäjän linja kovenee entisestään ja sodan kierre jatkuu. Parhaassakin skenaariossa edessä on sisäinen valtataistelu. Sitä seuraava kaaos voisi näkyä esimerkiksi pakolaistulvina naapurimaihin.
