Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti jälleen keskiviikkona ulkovaltoja puuttumasta Ukrainan sotaan. Hänen mukaansa strategisiin uhkakuviin voitaisiin vastata ”salamannopeasti” sotilaallisin keinoin.
Osa asiantuntijoista on pelännyt konfliktin laajenevan, jos sotilaallisista vaikeuksista kärsivä Venäjä päättäisi käyttää taktista ydinasetta sotatoimialueella.
Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti pitää Venäjän hallinnon retoriikkaa uhkaavana, mutta arvioi sen olevan vain yritys uhkailla länsimaita ja vähentää Ukrainalle toimitettavaa sotilasapua.
– Putinin kielenkäyttö on aina muotoiltu puolustuksen näkökulmasta: jos teette jotain, mitä pidämme uhkana, niin näin aiomme vastata, Galeotti kirjoittaa New Statesman -lehdessä.
Presidentti antoi jo kolme päivää sodan alkamisen jälkeen puolustusministeri Sergei Shoigulle määräyksen siirtää maan ydinasejoukot ”erityiseen taisteluvalmiuteen”.
– Mutta kukaan ei vaikuttanut tietävän, mitä tämä oikeasti tarkoitti. Kävi ilmi, ettei kyseessä ollut valmiustilan nosto. Tällä ei ollut mitään käytännön merkitystä, mutta asia sai runsaasti huomiota länsimaisissa medioissa sekä diplomaattien ja puolustushallinnon parissa. Mikä olikin tarkoitus, Mark Galeotti toteaa.
Professorin mukaan ydinaseita koskevat puheet ovat merkki Venäjän heikkoudesta.
– Nyky-Venäjä yrittää leikkiä suurvaltaa ilman siihen vaadittavia kykyjä. Sen talous on kooltaan rajoitettu ja kovan paineen alla, maan diplomaattinen valta on olematonta ja sen asevoimat on jumissa Ukrainassa. Ydinaseet tai ainakin niillä uhkailu on ainoa kortti, jonka Moskova voi vielä pelata, Galeotti sanoo.
Rhetoric or reality? My take on Putin’s nuclear threats, for @NewStatesman
https://t.co/K16ZJ0xpjW— Mark Galeotti (@MarkGaleotti) April 28, 2022
