Suomalaisten talojen seinät on rakennettu pitämään lämmön sisällä ja kylmän ulkona. Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha sanoo Ylelle, että ilmalämpöpumpusta saattaa olla rasitusta seinille.
– Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa. Riski syntyy siitä, että seinän sisäpuolella on tyypillisesti tiivis muovikalvo, joka toimii höyrysulkuna – ja ulkopuolella on tiiliverhous, johon imeytyy viistosadetta.
Tuo kosteus voi silloin jäädä muhimaan rakenteisiin.
– Se voi jäädä sen kalvon taakse ja voi muodostaa homeenkasvulle otollisia olosuhteita tai jopa kondensoitua. Ja jos taloa jäähdytetään, tämä riski kasvaa, Vinha sanoo.
VTT:n tutkijan Ari Laitisen mukaan riski on erittäin pieni. Hänen mukaansa ainoastaan vain kastepistelämpötilalla on merkityksellistä. Jos lämmin kostea ulkoilma kohtaisi viileät seinärakenteet kastepistelämpötilasssa, silloin voisi kehittyä kosteusongelma.
– Riittää, että se suhteellinen ilmankosteus höyrysulun ulkopuolella nousee riittävän korkealle tasolle. Kondensoitumista [veden tiivistymistä] ei välttämättä tarvita, vastaa Vinha tähän.
Lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvosen mukaan ainoat riskit liittyvät rakenteiden sijaan ihmisen terveyteen. Lämpötilaa ei tulisi jäähdyttää alle 23 celsiusasteeseen.
– Vaikka on kuinka kiva näppäillä kaukosäätimestä alhaisempi lämpötila, siitä tulee vain kipeäksi eikä se ole miellyttävää. On parempi, jos lämpötilaero ulkoilmaan ei ole enempää kuin viitisen astetta, sanoo Hirvonen.
