Oxfordin yliopiston professori Nick Bostrom varoittaa tekoälyn olevan ilmastonmuutostakin suurempi uhka ihmiskunnalle. Ruotsalaissyntyinen Bostrom kommentoi asiaa Aftonbladetin haastattelussa.
Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä marraskuussa julkistetun Chat GPT:n myötä. Filosofi Bostrom on jo pitkään niittänyt mainetta tekoälyn kriitikkona, ja hän johtaa Oxfordissa ihmiskunnan tulevaisuuden haasteisiin keskittyvää Future of Humanity Institute-tutkimuslaitosta.
Vaikka Bostrom pitääkin tekoälyä mahdollisesti ihmiskunnan koko olemassaoloa uhkaavana tekijänä, muistuttaa hän sillä olevan myös positiivisia vaikutuksia – jos ihmiset osaavat käsitellä tekoälyä oikein. Tekoälyn avulla muun muassa syöpään, sydänsairauksiin ja Alzheimerin tautiin löydetään parannuskeinot, filosofi visioi.
Hallitsemattoman tekoälyn riskit ovat kuitenkin mittavat, hän varoittaa. Pahantahtoista superälyä ei ehkä voida pysäyttää ajoissa.
– Emme ehkä saa tietää sen suunnitelmista ennen kuin on jo liian myöhäistä. Kehittynyt ja pahaa tahtova tekoäly voisi strategisista syistä salata suunnitelmansa kunnes se ei enää usko voivansa tulla pysäytetyksi.
Bostrom uskaltautuu jopa pohtimaan koneiden hallitsemaa maailmaa, jossa tekoäly on hävittänyt ihmiskunnan.
– Se tulisi todennäköisesti valloittamaan avaruuden ja muuttamaan sen omien tavoitteidensa mukaiseksi. Tai sitten se neuvottelee tai tekee yhteistyötä jonkun toisen avaruudessa elävän superälyn kanssa, jolloin he jakavat maailmankaikkeuden keskenään.
Maaliskuussa yli tuhat tutkijaa ja yhteiskunnallista vaikuttajaa julkaisi avoimen kirjeen, jossa vaadittiin taukoa tekoälyn kehittämiselle. Allekirjoittajien mukaan tekoäly voi pahimmillaan jopa uhata ihmiskunnan olemassaoloa.
Bostrom ei kuitenkaan kannata tekoälyn kehittämisen pysäyttämistä.
– Se olisi liian rajua. Tekoäly voi antaa meille suuremman ja paremman tulevaisuuden, jonka pysäyttäminen olisi traagista. Mielestäni koneellinen superäly on kehitettävä, mutta varovasti.
