Eläkkeellä oleva tutkimusprofessori Matti Jantunen ottaa Twitterissä kantaa keskusteluun koronakuolleisuudesta.
Raportoidut koronavirukseen liittyvät kuolemat ovat lähteneet nousuun syksyn aikana. Osittain tämä johtuu siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tilastoi koronakuolemiksi kaikki sellaiset kuolemat, joissa kuolema on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestistä. Arvioiden mukaan jopa 40 prosentissa raportoiduissa koronakuolemissa varsinainen kuolinsyy ei ollutkaan koronavirustartunta.
– Keskikesällä 2022 koronakuolemia vahvistettiin keskimäärin 70 viikossa ja laskennallisia ylikuolemia oli saman verran. Nyt koronakuolemia on keskimäärin 145, ylikuolemia 175 viikossa. Ylikuolemia on siis enemmän ja ne ovat lisääntyneet koronakuolemia nopeammin. Tämä ampuu upoksiin väitteen, että korona olisi vain läsnä muista syistä johtuvissa kuolemissa.
Jantunen huomauttaa, että ylikuolemia on selitetty väestön ikääntymisellä. Hän kiinnittää huomiota siihen, että väestö ei kuitenkaan ikäänny vain muutamassa vuodessa.
– Se (väestön ikääntyminen) on jatkunut jo vuosikymmeniä, ja sen vuoksi suomalaisten kuolemat lisääntyivät läpi vuosien 2005-2019 varsin tasaisesti noin 450 viikossa. Koronapandemian aikana kuolemien vuosikasvu kuitenkin loikkasi kerralla keskimäärin 3000 viikossa tasolle. Ikään kuin Suomen väestö olisi vanhentunut kolmen pandemiavuoden aikana yhtä paljon kuin ennen pandemiaa koko 2000-luvulla.
– Koko pandemian aikana Suomessa vahvistettujen koronakuolemien määrä on nyt 6568, joista [ohi-on] vuonna 2022 osuus on 4870, 74 prosenttia. Koko pandemia-ajan tähänastisten ylikuolemien määrä on 9800, joista 5500, 56 prosenttia, on kertynyt vuonna 2022, Jantunen jatkaa.
Hän huomauttaa, että koronan pitkäaikaista sairauskuormaa kertyy väestöön, mikä tulee vastaan sekä taloudessa että yhteiskunnassa, halusi sitä nähdä tai ei.
– Vähintä, mitä ensi vuodelta voi toivoa on, ei enempiä yltiöoptimistisia lupauksia eikä tekoreippaita maskitta-bailaamaan-kannustuksia.
Tämä tarkoittaa Jantusen mukaan sitä, että jos korona olisi varsinainen kuolinsyy vain osalle vahvistetuista koronakuolemista, ylikuolemia olisi koronakuolemia vähemmän.
– Tilastojen mukaan ylikuolemia on kuitenkin Suomessa ollut tänäkin vuonna lähes 1000 enemmän kuin vahvistettuja koronakuolemia.
1/5 Keskikesällä 2022 koronakuolemia vahvistettiin keskim 70#/vko ja laskennallisia ylikuolemia oli samanverran. Nyt koronakuolemia on keskim 145, ylikuolemia 175#/vko. Ylikuolemia on siis enemmän ja ne ovat lisääntyneet koronakuolemia nopeammin. Tämä ampuu upoksiin väitteen, …
— Matti Jantunen🇫🇮❤️🇺🇦❤️🕊 (@jantunen_matti) October 27, 2022