Suomessa on ollut käytössä vihreä siirtymä aiempaa ekologisempaan energiaan ja sähköön. Tässä yhtälössä tuulivoiman merkitys on korostunut. Tuulivoiman haaste on siinä, että se toimii tuulella.
– Tilastollisesti tuulivoima on Suomen sähköntuotannosta runsas kymmenen prosenttia. Ydinvoiman osuus on yli kolmanneksen ja bioenergia on toinen tukijalka. Hetkellisesti tuulesta voi saada paljonkin sähköä, jos on tuulisia päiviä. Meillä on Suomessa perusongelmana se, että sähkön tuonnin osuus on hirvittävän suuri, Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo Verkkouutisille.
Saksa on saanut viime aikoina paljon kritiikkiä ja ruoskintaa eri tahoilta siitä, että se on ripustautunut liiaksi venäläiseen energiaan. Kuitenkin Saksa on sähköntuotannon suhteen vahvasti omavarainen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että noin kymmenen prosenttia Suomen sähköstä tuli vielä viime vuonna Venäjältä.
Olkiluoto 3 paikkaa tuon Venäjältä tulevan aukon. Lundin mukaan on kuitenkin aina hieman vaarallista, että yhden käyttöönottovaiheessa olevan laitoksen hartioilla on nyt niin paljon vastuuta maamme sähköntuotannosta.
Sähkönkulutus kasvaa Suomessa suuresti talvikuukausina suhteessa kesään. Suurimmat kulutushuiput ovat niitä, jolloin Suomi joutuu turvautumaan tuontisähköön. Suomessa ollaan uuden tilanteen edessä, kun Venäjältä ei tule sähköä ja Euroopassa on energiakriisi. Sähkönkulutus voi Suomessa olla talvella yli kaksinkertainen suhteessa kesällä kulutettavan sähkön määrään.
– Maailman sähköistyessä sähkönkulutus talvella kasvaa selvästi. Nytkin talvella on pakkaspäiviä, jolloin sähköjärjestelmä on viritetty äärimmilleen, jos tänä talvena tulee takaiskuja, niin saatetaan joutua sähköpulaan, Lund sanoo.
Vaikka Suomi tunnetaan huoltovarmuudestaan, niin Lundin mielestä Suomi on liikaa luottanut sähkön tuontiin.
– Olemme suhteellisesti laskien Euroopan suurin sähköntuoja. Nyt tässä nykyisessä tilanteessa olemme vaikeassa tilanteessa sähkön riittävyyden suhteen, jos asiat ottavat hieman takapakkia, Lund sanoo.
Puhtaat polttoaineet voivat ratkaista Suomen sähköntuotannon ongelmat
Peter Lundin mukaan Suomessa pitäisi investoida lisää huippu- ja reservitehoihin. Vuodesta 2000 lähtien sähköntuonnin osuus on vain kasvanut. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että investointeja ei ole tehty.
– Syyt, miksi investointeja ei ole tehty ovat ymmärrettäviä. Suomeen piti tulla sekä Fennovoiman ydinvoimala että Olkiluoto 3. Olkiluoto 3 piti valmistua jo kolmetoista vuotta sitten ja Fennovoiman piti valmistua vuonna 2020. Nämä yhdessä vastaavat nykyistä sähkön tuotannonvajetta. Sellaisessa tilanteessa ei haluta investoida erikseen huipputehoihin, jotka seisovat käyttämättömänä suuren osan vuodesta.
Lundin mukaan valtion tulisikin ottaa suurempaa roolia siinä, että Suomessa olisi enemmän reserviä huipputehoihin.
– Valtion näkemys on, että markkinat hoitaa aina. Energiakriisi kuitenkin osoittaa, että tässä tilanteessa tarvitaan jonkinlaista säätelyä. Vapaa markkina on hyvä, mutta erityistilanteet pitää hoitaa fiksun säätelyn kautta. Reserviteho ja huipputeho ovat kriittistä infrastruktuuria, jossa säätelyä tarvitaan, kun markkina ei toimi.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ei allekirjoita Lundin kritiikkiä. Tehoreservijärjestelmää on Suomessa muutettu EU:n sääntelyn takia ja siksi, että on haluttu luopua fossiilisista polttoaineista.
–En ole huolissani Suomen sähköjärjestelmästä tällä hetkellä. Tulevaisuutta silmällä pitäen olisi kuitenkin tärkeä rakentaa backuppia tuulivoimalle ja ydinvoimalle. Järjestelmä näkökulmasta olisi hyvä korvata hiililauhdejärjestelmä.
Sähkön määrä ei tule tulevaisuudessa vähenemään. Hiilineutraaliutta kulkeminen tarvitsee käyttövoimakseen sähköä. Huipputehon tarve suhteessa peruskulutukseen tulee kasvamaan enemmän, joten tulevaisuudessa sitä tarvitaan talvisin enenevissä määrin.
– Tämä ei kuitenkaan välttämättä toteudu, koska kuluttajat käyttävät sähköä silloin, kun sähkö on kaikista halvinta. Huippukulutuksen ei tästä syystä pitäisi nousta samassa suhteessa kuin peruskulutus, Ruusunen muistuttaa.
Lundin mukaan ratkaisu suomalaisen sähkökriisin nopeaan ratkaisemiseen olisi varsin helppo. Ratkaisuksi hän tuo muun muassa Wärtsilän monipolttoainemoottorivoimalat. Ne eivät Suomessa ole vielä käytössä, mutta maailmalla niitä käytetään paljon.
Monipolttoainemoottorivoimalat pystyvät tekemään erilaisista biopolttoaineista korkealla hyötysuhteella sekä sähköä että lämpöä. Ne voidaan myös hajauttaa ympäri maata. Rahallisesti panostuss ei ole suuri.
– Tuuli- ja ydinvoiman rakentaminen ei sovi eikä riitä huippu- ja reservitehoksi, vaan pitää tuoda enemmän joustavuutta sähköjärjestelmään esimerkiksi polttoainepohjaista tuotantoa. Huipputehoa ei kannata tehdä ydinvoimalla, koska se on hyvin kallista, vaan muilla keinoin kuten polttoaineella. Nopea ratkaisu on ilmaston kannalta kestävissä biopolttoaineissa ja pidemmällä aikavälillä sähköpolttoaineet, kuten esimerkiksi vedystä tehty synteettinen maakaasu tai metanoli.
Ruususen mukaan elämme siirtymäaikaa, jossa rakennetaan kokonaan uutta energiajärjestelmää. Lundinkin mainitsemat Wärtsilän monipolttoainemoottorivoimalat olisivat osa ratkaisua.
Lundin mukaan uuteen järjestelmään siirtyminen ei kestäisi kauan ja se olisi kustannustehokas.
– Jos on poliittista tahtoa, niin voimalat toimisivat muutamassa vuodessa. Rahallisesti se maksaisi karkeasti ottaen 1 000 miljoonaa. Se on kuin lisäbudjetti, mutta takaisi turvallisen ja vakaan sähköjärjestelmän, Lund sanoo.
