Perussuomalaiset esitteli lokakuun lopulla oman ehdotuksensa talouden tasapainottamiseksi.
Yksi pakettiin sisältyneistä avauksista oli kokonaan uusi vero. Puolueen ehdottama pankkivero kohdistuisi korkokatteeseen eli pankin korkotuottojen ja korkokulujen erotukseen.
Perussuomalaisten ohjelmapaperissa uudistuksen arvioidaan tuottavan valtiolle 150 miljoonaa euroa. Vero olisi kolme prosenttia korkokatteesta.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja Vaasan yliopiston taloustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen pitää mahdollisena, että pankit saattaisivat siirtää veron lopulta asiakkaiden maksettavaksi.
Vero voisi näkyä esimerkiksi asuntolainojen, luottokorttien ja muiden kulutusluottojen hinnoissa.
– Kaikki korkokatteeseen kohdistuvat lisäkustannukset vähentävät jollain tavalla lainanantoa ja todennäköisesti lisäävät myös sen kustannuksia, Ruuskanen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa kustannuksia ehdotuksessa saattaisivat kantaa myös pankkien omistajat.
Perussuomalaiset katsoo pankkien hyötyvän yleisen korkotason noususta. Lainakorot nousevat puolueen mukaan usein talletuskorkoja nopeammin, mikä kasvattaa korkokatetta. Perussuomalaiset pitää tästä syntyvää lisätuottoa windfall-voittona.
Ruuskasen mukaan pankkien mahdollisuus nostaa lainakorkoja talletuskorkoja nopeammin johtuu kilpailun puutteesta.
– Meillä on hirveän monopolistinen pankkimarkkina. Kovaa pankkien välistä kilpailua ei ole. Jos tallettajien rahoista kilpailisi moni pankki, niin windfall-voitot katoaisivat nopeasti.
– Pankkiveroa parempi ratkaisu olisi se, että kilpailun toteutumista pankkisektorilla edistettäisiin.
Ruuskanen ei pidä korkokatteeseen kohdistuvaa erillisveroa järkevimpänä tapana paikata julkisen talouden rahoitusongelmaa. Jos yritysten verotusta halutaan kiristää, hän kohdistaisi veron mieluummin voittoihin.
Perussuomalaisten esitys ei Ruuskasen mukaan myöskään kerro riittävän tarkasti, miten vero käytännössä rajattaisiin tai olisiko se määräaikainen. Nämä yksityiskohdat vaikuttaisivat siihen, miten vero kohtelisi eri pankkeja ja miten se voisi näkyä niiden toiminnassa.
Korkokate ei ole sama asia kuin voitto
Myöskään Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ei näe uusia pankkeihin kohdistuvia erillisveroja järkevänä ratkaisuna.
Hänen mukaansa uudet verot ajaisivat pääomia, investointeja, finanssialan toimintoja ja lopulta myös työpaikkoja pois Suomesta.
– Sillä olisi kaiken kaikkiaan negatiivinen vaikutus, Ahosniemi kuvailee Verkkouutisille.
Vero saattaisi myös näkyä yritysten ja kotitalouksien rahoituksen saatavuudessa ja ehdoissa.
Perussuomalaisten ehdottama vero kohdistuisi nimenomaan korkokatteeseen. Ahosniemi muistuttaa, että korkokate ei ole sama asia kuin voitto.
Siitä ei ole vielä vähennetty esimerkiksi henkilöstö- ja muita toimintakuluja tai luottotappioita. Korkokate voi olla positiivinen, mutta voittoa ei silti välttämättä synny.
Ruuskanen kiinnittää huomiota samaan asiaan. Kahdella pankilla voi olla yhtä suuri korkokate, vaikka niiden kannattavuus olisi erilainen. Jos pankin luottotappiot ovat suuria, korkokate voi kulua niiden kattamiseen.
Vähäriskisemmän pankin vastaava korkokate voi puolestaan tuottaa voittoa. Ruuskasen mukaan vero ei siis huomioisi pankkien lainasalkkujen riskieroja.
Esitykseen liittyy Finanssialan Ahosniemen mukaan myös toinen ongelma. Korkokate kehittyy markkinakorkojen mukaan. Korkojen alentuessa korkokate pienenee.
– Esitetty vero ei ota huomioon tätä vaihtelua.
Ahosniemen mukaan korkokatteelle määrätty vero heikentäisi myös pankkien kannattavuutta. Sitä kautta se vaikuttaisi mahdollisuuteen ylläpitää vakavaraisuutta.
Hän muistuttaa, että Finanssialan yritykset ovat jo nyt suurimpien veronmaksajien joukossa. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa vuonna 2024.
Perussuomalaiset perustelee ehdotustaan myös sillä, että monet pankki- ja rahoituspalvelut ovat arvonlisäverottomia.
Ahosniemi muistuttaa, että finanssialan yrityksiä rasittaa piilevä arvonlisävero. Pankit ja muut finanssiyhtiöt eivät voi vähentää arvonlisäveroa arvonlisäverottomiin palveluihin liittyvistä hankinnoista. Finanssialan arvion mukaan tästä syntyi toimialalle 520 miljoonan euron kustannus vuonna 2024.
Ahosniemi pitää pistemäisiä erillisveroja ongelmallisina myös siksi, että ne vaikeuttavat yritysten toiminnan suunnittelua. Hänen mukaansa eri maissa käyttöön otettavat erilliset verot voivat myös luoda eriarvoisia kilpailutilanteita EU:n sisämarkkinoilla.