Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua.

Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selonteko.

– Suomi ei voi tehdä yhteistyötä Venäjän nykyhallintoa tukevien maiden kanssa. Lisäksi Suomi jatkossa edellyttää, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa myös vastaan kansalaisensa silloin, kun näillä ei ole vaadittavia edellytyksiä oleskella Suomessa, kansanedustaja Veijo Niemi sanoi pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa tiistaina.

Niemen mukaan julkisen talouden tilanne edellyttää säästötoimia. Kehitysyhteistyö isona menoeränä on mukana säästöissä. Lisäksi tehokkaamman vaikuttavuuden saavuttamiseksi yksityisen sektorin roolia kasvatetaan.

– Kehitysyhteistyön onnistumista mittaa sen vaikuttavuus, ei eurojen määrä. Kaupankäyntiin kohdentuvalla kehitysyhteistyöllä on paremmat mahdollisuudet auttaa niin suomalaisia yrityksiä kuin kohentaa kohdemaiden vaurautta, Niemi sanoo.

– Huomio kohdistetaan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla ei välttämättä ole riittävästi kertynyt omia resursseja hyödyntämään kasvun mahdollisuuksia. Tätä varten uudistamme sekä Team Finlandin että Business Finlandin toiminnot.

Kehitysyhteistyön painopiste kohdennetaan Niemen mukaan naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Tyttöjen ja naisten oikeuksien tasavertaistaminen poikien ja miesten kesken on Suomen kehitysyhteistyön perusta. Ukraina taas on Suomen merkittävin humanitaarisen avun kohdemaa.

– Useissa tutkimuksissa on havaittu, että maat ovat sitä vakaampia ja vauraampia, mitä vähemmän tyttöjen ja naisten oikeuksia rajoitetaan koulutuksen ja työelämän saroilla.