Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia mutta kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys.
PTT:n mukaan jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.
– Suomi sinnittelee takaisin kohti kasvua kotitalouksien lisääntyvien tulojen ja kasvavan kulutuksen avulla. Laskuun kääntyvä korkotaso sekä lisääntyvät reaalitulot antavat eväitä kulutuksen elpymiselle jo kuluvan vuoden lopulla, mutta selkeää piristymistä saadaan odottaa ensi vuoteen, sanoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen tiedotteessa.
Epävarma työmarkkinatilanne, sosiaaliturvaleikkaukset ja kansainväliset jännitteet saavat kuluttajat tasapainoilemaan kulutustarpeiden ja taloudellisen turvan välillä. Tämä ilmenee erityisesti kestotavaroiden hankintojen vähenemisenä. Sen sijaan palveluiden kulutus pysyy hyvällä tasolla, arvioi PTT.
Tutkimuslaitoksen mukaan työllisyys heikkenee tänä vuonna, kun lomautukset jatkuvat ainakin alkuvuoden ja ne muuttuvat pitkittyessään työttömyydeksi.
– Työttömyyden ei kuitenkaan oleteta leviävän laaja-alaisesti työmarkkinoille, vaan se keskittyy lähinnä rakentamiseen ja teollisuuteen. Monilla aloilla on rakenteellista työvoimapulaa, mikä pitää työvoiman kysyntää yllä.
Tänä vuonna työllisten määrä vähenee PTT:n arvion mukaan lähes 20 000 henkilöllä ja työttömyysaste nousee kahdeksaan prosenttiin. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa noin 8 000 henkilöllä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin, kun rakennusalan ongelmat alkavat helpottaa ja talous yleisesti palautua taantumasta.
Yksityiset investoinnit laskevat rakentamisen vetämänä, mutta julkiset investoinnit kääntyvät jo tänä vuonna kasvuun Ukrainan aseistamisen vuoksi. Ensi vuonna hävittäjähankinnat nostavat julkisia investointeja vieläkin voimakkaammin.
Riskitekijänä ennusteessa on tulehtunut työmarkkinatilanne. Jos poliittiset työtaistelut pitkittyvät ja laajentuvat, ne alkavat painaa koko taloutta alaspäin.
Hyvinvointialueiden talouskriisi kasvattaa alijäämää
Julkisen talouden alijäämän kasvu jatkuu PTT:n mukaan tänä vuonna ja on jo 3,6 prosenttia BKT:sta. Taustalla on heikko suhdannetilanne ja julkisen talouden rakenteelliset ongelmat.
– Lisäksi Venäjän sotapolitiikka lisää Suomen puolustusmenoja. Nopeutuvasta talouskasvusta ja tulevista sopeutustoimista huolimatta alijäämä säilyy ensi vuonnakin korkealla tasolla.
Ennusteessa oletetaan, että sopeutuksen suuruus on 1,5–2,0 miljardia, josta veronkorotuksia on noin miljardi euroa.
– Summa on mahdollista saavuttaa esimerkiksi kaikkien ALV-kantojen yhden prosenttiyksikön nostolla ja tupakka- ja alkoholiverojen nostolla. Lisäksi menoleikkauksia on oltava vähintään 0,5 miljardia euroa, koska hyvinvointialueiden alijäämät olivat ennakoitua suuremmat, PTT toteaa.
– Sopeutuksessa huomion pitäisi kiinnittyä väliaikaisten tekijöiden sijaan pitkäaikaisiin ongelmiin, joita ovat etenkin hyvinvointialueiden menot, turvallisuustilanteen pysyvä heikentyminen, veropohjan rapautuminen ja rakenteellisesti heikko talouskasvu, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Merkittävin alijäämän kasvun lähde ovat hyvinvointialueiden talousvaikeudet. Ongelmana ei ole ainoastaan heikko lähtötilanne, vaan myös alijäämien epätasainen jakautuminen alueiden välillä ja palkkakustannusten nopea kasvu.
PTT:n arvion mukaan hallituksen hyvinvointialueille asettaman noin 900 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttaminen on lähes mahdotonta ilman, että vakavasti vaarannetaan pitkän aikavälin säästöjen kannalta tärkeitä perusterveydenhoidon palveluita.
