Suomen seuraava hallitus ryhtyy työhön tilanteessa, jossa talouskasvu on heikkoa, alijäämä kasvaa ja työllisyys lähtee laskuun, Pellervon taloustutkimus PTT arvioi tuoreessa kansantalouden ennusteessaan.
PTT arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna yhden prosentin. Inflaatiopaineet alkavat tämän vuoden mittaan hellittää, mutta kotitalouksien tilanne on silti vaikea. Perusennusteen lisäksi on laadittu kolme skenaariota Ukrainan sodan kehityskulkujen vaikutuksista talouteen.
– Merkittävimmät tekijät talouden alamäen taustalla ovat rakentamisen raju väheneminen ja yksityisen kulutuksen hiipuminen. Sen aiheuttaa etenkin korkojen nousu, kertoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen tiedotteessa.
Myös julkisen talouden tila on hankala. Ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna heikentyvän suhdanteen ja nopeasti kasvavien sosiaali- ja terveysmenojen vuoksi. Alijäämä säilyy suurena ensi vuonnakin jopa sopeutustoimista huolimatta, ellei sote-menojen kasvua onnistuta taittamaan.
– Suomen seuraavan hallituksen pitää hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja toteuttaa neljän miljardin euron sopeutus julkiseen talouteen vaalikauden aikana, kuten PTT on aiemmin suositellut, sanoo Lahtinen.
Ennusteen mukaan hintojen nousu hidastuu selvästi kevään edetessä, kun erityisesti energian hinnat laskevat. Koko vuoden inflaatio on 4,8 prosenttia. Inflaation vastainen taistelu pitää korot korkealla, ja tänä vuonna 12 kuukauden euribor on keskimäärin 3,7 prosenttia. Inflaation hiipuminen tosin luo myönteisiä odotuksia talouteen, mikä hillitsee korkojen nousua jo tämän vuoden lopulla.
Monet kotitaloudet ovat joutuneet ahtaalle inflaation ja kohoavien lainakorkojen kanssa. Korona-ajan säästöt ovat pehmentäneet kulutuksen laskua, mutta tänä vuonna yksityinen kulutus vähenee selvästi, ja etenkin suurempia hankintoja lykätään.
Työllisyys on viime aikoina kehittynyt odotettua paremmin, mutta viimeistään syksyllä suunta muuttuu. Hyvästä alkuvuodesta ja työmarkkinoiden reagointiviiveestä johtuen työllisyysaste laskee tänä vuonna kuitenkin vain 73,4 prosenttiin.
Vuosi 2024 on työmarkkinoilla selvästi heikko, ja työllisyysaste putoaa 72,4 prosenttiin. Vaikka talous alkaakin taas kasvaa ensi vuonna, alkavat sen vaikutukset näkyä vasta myöhemmin. Ensimmäisiä irtisanottavia ovat todennäköisesti osa-aikaiset työsuhteet, jotka ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti.
– Työmarkkinoilla erittäin kiinnostava havainto on se, että työikäisen väestön määrän lasku on viime vuonna pysähtynyt ja kääntynyt nousuun. Tämä johtuu maahanmuutosta Suomeen. Muuttovoitto ulkomailta oli viime vuonna noin 35 000 henkilöä, joka selvästi ylitti Tilastokeskuksen väestöennusteen oletuksen, joka oli 15 000. Väestöennusteen tieto alkaakin olla vanhentunutta työikäisen väestön kehityksen osalta, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Työikäisen väestön määrä oli laskenut vuodesta 2010 lähtien.
Venäjän voitto lisäisi turvallisuusriskejä ja kiihdyttäisi inflaatiota
Ennusteessa oletetaan, ettei Venäjän hyökkäyssodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Sen lisäksi on laadittu kolme skenaariota sodan mahdollisten kehityskulkujen vaikutuksista talouteen. Tarkasteltavat skenaariot ovat Ukrainan voitto, Venäjän voitto ja sodan eskalaatio, joka seuraisi Kiinan merkittävästä sotilaallisesta tuesta Venäjälle.
– Maailmantalouden ja myös Suomen kokonaisedun kannalta on selvää, että näistä skenaarioista ainut toivottava on Ukrainan voitto, painottaa Markus Lahtinen.
PTT:n mukaan Ukrainan voitto on ainoa skenaario, joka vauhdittaisi talouskasvua ja lisäisi taloudellista hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä. Valtava jälleenrakennus tosin nostaisi korkoja ja kiihdyttäisi inflaatiota lyhyellä aikavälillä.
Venäjän voitto sen sijaan kasvattaisi uusien sotien riskiä Euroopassa, mikä johtaisi puolustusmenojen merkittävään nousuun. Heikentyvä turvallisuuspoliittinen tilanne vähentäisi investointeja ja hidastaisi talouskasvua, tosin inflaatiotakin. Kasvu ja hyvinvointi kärsisivät pitkällä aikavälillä.
Jos Kiina alkaisi tukea Venäjää sodassa samalla intensiteetillä kuin länsi Ukrainaa, länsi joutuisi vastaamaan siihen talouspakotteilla. Ukrainaa olisi tuettava entistä voimakkaammin, inflaatio kiihtyisi ja korot nousisivat voimakkaasti. Deglobalisaation seurauksena talouskasvu hidastuisi pysyvästi sekä länsimaissa että Kiinassa.
