Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruoan hinta laskee tänä vuonna kaksi prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna.
– Ruoan hinta nousi nopeasti parin vuoden ajan, mutta nyt uusi normaali on markkinoilla löytymässä. Hinnat laskevat tänä ja ensi vuonna maltillisesti, mutta taso jää selvästi aiempaa korkeammalle. Samoin käy ruoantuotannon kustannuksille, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Ruoan hintoja vetävät alaspäin muun muassa monien kustannusten aleneminen sekä lisääntynyt hintakilpailu vähittäiskaupassa. Kuitenkin kustannustaso ruoantuotannossa pysyy edelleen korkeana, ja työvoimakustannukset koko ruokaketjussa nousevat. Poikkeuksena ovat viljan tuottajahinnat, jotka ovat palautumassa kriisejä edeltävälle tasolle.
PTT:n mukaan poliittisilla työtaisteluilla ei toistaiseksi nähdyssä laajuudessa ole merkittävää vaikutusta maa- ja elintarviketalouteen. Mutta jos lakot laajenevat ja pitkittyvät, niiden vaikutukset voivat näkyä muun muassa elintarvikeviennissä sekä tuontiraaka-aineiden ja -tuotteiden saatavuudessa.
Venäjän hyökkäyssota sekoittaa viljamarkkinoita
Maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, energian ja rakennustarvikkeiden hinnat nousivat pari vuotta sitten dramaattisesti. Sittemmin tilanne tasaantui, ja hinnat ovat laskussa.
Esimerkiksi lannoitteiden hinta laskee PTT:n arvion mukaan tänä vuonna Suomessa 11 prosenttia ja energian hinta viisi prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, mutta rakentamisen työpanosten hinta on ollut kasvussa jo muutaman vuoden, eikä suunnassa näy muutosta.
Tuotantopanosten hintojen laskun myötä maatalouden kustannukset alenevat, mutta kustannustaso pysyy yhä korkealla kriisejä edeltävään aikaan verrattuna. Tuottajahinnat ovat laskusuuntaisia sekä kotieläintuotannossa että kasvinviljelyssä.
– Viljan tuottajahintojen laskun taustalla on etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljan tuonti Ukrainasta on sekoittanut markkinoita Euroopassa, ja toisaalta Venäjä pyrkii vaikuttamaan EU:n vientimarkkinoihin, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Kasvinviljelytulot pysyvät tämän vuoksi lähes heikon satovuoden 2023 tasolla, vaikka sadosta odotetaan nyt määrältään ja laadultaan tavanomaista. Kotieläinpuolella myyntituloa pienentää lisäksi kotieläintuotannon määrän väheneminen.
Maatalouden yrittäjätulon arvioidaan laskevan tänä vuonna hienoisesti, ja ensi vuonna yrittäjätulo voi edelleen jonkin verran laskea.
Kuluttajien käyttäytyminen tuo epävarmuutta ruokaketjuun
Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä pysyy verraten heikkona tänä vuonna. Elintarviketeollisuuden volyymi laski kaksi vuotta peräkkäin 2022–2023. Tänä vuonna volyymi alkaa palautua, mutta laskua edeltävälle tasolle ei ylletä vielä ennustekaudella.
Keskeinen epävarmuutta aiheuttava tekijä on se, mihin suuntaan kuluttajakysyntä kehittyy.
– Ruoan hinnan nousu on näkynyt kulutustottumusten muutoksena, ja kuluttajista on tullut yhä hintatietoisempia. Kotitalouksien reaalitulot ovat nyt taas kasvussa, mutta epäselvää on se, missä määrin tulojen lisäys näkyy kulutuksen kasvuna ja missä määrin säästämisenä, sanoo Forsman-Hugg.
Hänen mukaansa lisää epävarmuutta tuovat julkisen talouden sopeuttamistoimet, joista odotetaan tietoa huhtikuun kehysriihestä. Mahdollisilla veronkorotuksilla olisi vaikutusta myös ruokasektoriin ja osaan ennustemuuttujista.
PTT toteaa, että arvonlisäveron korotukset heikentäisivät kotitalouksien ostovoimaa, ja ruoan alv-korotus hidastaisi elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen laskua. Vaikutukset riippuisivat korotusten suuruudesta, voimaantulon ajankohdasta sekä siitä, kuinka täysimääräisesti korotukset siirtyisivät kuluttajahintoihin.
