Valtiovarainministeriön talousarvioluonnos vuodelle 2015 julkaistiin viime viikolla. Valtiovarainministeri Antti Rinteen ensimmäinen budjettiesitys näyttää olevan puhdasoppinen vaalibudjetti. Kipeitä, keskivertoäänestäjään osuvia ratkaisuja vältellään.
Talouden globaali kuva on edelleen sumuinen, eivätkä Ukrainan kriisi ja siitä seurannut jääkausi EU:n ja Venäjän kahdenvälisissä suhteissa ainakaan lisää eväitä talouden nopealle elpymiselle. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi mm. totesi Ukrainan kriisin olevan euroalueen talouskasvulle selkeä riski, vaikka pakotteiden vaikutukset eivät vielä olekaan selvillä. VM kuitenkin olettaa, ettei talousarvion taustaoletuksiin ole tarve tehdä suuria reivauksia.
On täysin ymmärrettävää, että Rinne haluaa esitellä SDP:n matelevien kannatuslukujen tilanteessa juuri tällaisen arvion kansantalouden ja julkisen talouden tulevaisuudesta. Mutta miksi virkamiehet eivät ole tiukkoja ja vaadi päättäjiltä realismia? Tämä poikkeaa hyvästä kansallisperinteestämme, jossa VM:n keskeiset virkamiehet ovat olleet suomalaisen veronmaksajan viimesijainen turva vaalinaluspopulismiin viehättyneitä poliittisia päättäjiä vastaan. On hallituksen poliittinen värikartta ja esittelevän ministerin puoluekanta ollut mitä vain, on valtion virkamiesten toimesta tarvittaessa annettu kirstun kannella näpeille liian aktiivisia kaikenhyvänjakajia. Nyt tällaisia pidäkkeitä ei tunnu enää olevan.
Viime vuosien virallisille talousennusteille on ollut leimallista höttöisyys. VM:n kasvuennusteissa on systemaattisesti yliarvioitu toteutuvaa kehitystä. Talouskasvu on jäänyt jopa useita prosentteja ennustettua hitaammaksi. Ennustevirhe on syntynyt sekä vientikysynnän että kotimaisen kysynnän yliarvioimisesta.
Toki ennustaminen on vaikeaa nykyisessä maailmantilanteessa ja varmasti virkamiehet parhaansa yrittävät. Ennustevirheet kuvastavat merkittävältä osin eurokriisin ennakoimatonta syvenemistä vuosina 2011–2012 ja maailmantalouden ennakoitua heikompaa kehitystä. Samoin on aliarvioitu sitä, miten kotimainen kysyntä reagoi heikentyneeseen taloustilanteeseen.
Viime vuosien ennusteissa on pääsääntöisesti oletettu, että talous alkaa ennustejakson loppua kohden elpyä, jopa melko rivakasti. Tämä on jäänyt toiveajatteluksi. Osin kyse on ennusteiden tekotavasta, jossa saattaa olla valuvikaa. Ennustamisessa käytetyt mallit pyrkivät nimittäin usein pidemmällä aikavälillä tuottamaan trendikasvuvauhdin mukaisia ennusteita. Suomen talouden kohdalla tämä on yleensä tarkoittanut parin prosentin prosentin kasvua.
Mukana voi olla myös ennustajien ottamaa ”etunojaa” – ennustenumerot ovat yhdistelmä mallien antamia lukuja ja ekonomistien omia kokemusperäisiä arvioita. Tätäkin taustaa vasten on kysyttävä, miksi aiempien vuosien epäonnistuminen ennusteissa ei ole jo muuttanut kokemusperäisiä arvioita varovaisemmiksi?
Taloustieteen professori Matti Viren kirjoitti 11.8. Talouselämän Tebatissa seuraavansa pelonsekaisin tuntein nykyisiä talouslinjauksia. Niin ex-talouskomissaari Olli Rehn kuin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ovat tuoneet julki huolensa budjetin taustaoletusten pitävyydestä. Miksei tällaisia ääniä nyt nouse valtiovarainministeriön sisältä? Uutta keskustelijan roolia näyttää sen sijaan rakentavan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka tuoreessa Kanava-lehdessä ruotii kasvuyrittäjyyden puutetta ja kritisoi hallitusta tempputyöllistämisestä.
Kasvuennusteiden virheet ovat osaltaan selittämässä sitä, miksi monena vuonna julkisen talouden alijäämä on ollut ennakoitua suurempi. Tulopohja on jäänyt odotettua heikommaksi samalla, kun talouden automaattiset vakauttajat (työttömyyskorvaukset ym.) ovat kasvattaneet menoja.
Toteutuneen kehityksen ja ennusteiden vertailua vaikeuttaa se, että kansantalouden tilinpidon luvut elävät koko ajan. Viimeksi tänä kesänä tehtiin lukuihin suuri uudistus, kun tilinpitojärjestelmää uudistettiin. Ennustajat joutuvat siis tähtäämään liikkuvaan maaliin. Myös ennusteiden lähtökohtatilanne muuttuu koko ajan, kun lähihistorian lukuja tarkennetaan takautuvasti – se vaikuttaa yleensä ennustelukuihin etenkin ennustejakson ensimmäisenä vuotena. Suurta kuvaa tämä ei kuitenkaan muuta: viime vuosien budjetit ovat rakentuneet ennusteille, jotka eivät ole toteutuneet.
VM antaa vielä uuden ennusteen ennen parin viikon päästä kokoontuvaa hallituksen budjettiriihtä. Pääministeri Alexander Stubb vihjaili alkuviikosta, että kasvuennusteita mahdollisesti joudutaan alentamaan. Vaikka todennäköinen uusi näkymä on ikävä uutinen meille kaikille, niin realismia se edustaa paremmin.
Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.