Asioit hiljattain paikallisessa kauppakeskuksessa. Kotiin palattuasi huomaat, että älypuhelimesi alkaa tarjota sinulle kyseisen kauppakeskuksen kohdennettuja Google-mainoksia.
Mieleen voi herätä kysymys, mistä Google voi tietää sen, että asioit äskettäin juuri tässä kauppakeskuksessa? Tarkoittaako osuva kohdennettu mainonta sitä, että puhelin lähettää jatkuvasti tietoa mainostajille siitä, missä sinä liikut?
Verkkouutisten haastatteleman liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijan Samuli Könösen mukaan puhelimen sijaintitietoja voidaan kerätä erilaisilla tekniikoilla laitteesta riippuen. Yleisin ja tunnetuin niistä on GPS-signaali.
– Kyseessä on se tekniikka, joka on puhelimen asetuksissa ”sijainti”. GPS-järjestelmän kautta pystytään kohdentamaan puhelimen sijainti, ja se on usein tarkin tapa sijainnin määrittämiseen.
GPS:llä laitteen sijainti voidaan määrittää jopa metrien tarkkuudella. Sen tarkkuuden vuoksi GPS-järjestelmä on yleinen myös esimerkiksi navigaattoreissa.
Puhelimen sijainti voidaan määrittää myös muilla tavoilla. Yksi niistä on paikantaminen matkapuhelinverkon kautta, jolloin puhelin voidaan paikantaa lähimmän tukiaseman kautta. Lähimmän tukiaseman paikantaminen antaa viitteitä siitä, missä laite on milloinkin liikkunut.
Myös puhelinverkkojen kesken on eroja, ja esimerkiksi 5G-teknologiassa tukiasemien käyttöetäisyys on lyhyempi kuin esimerkiksi 4G-verkoissa.
– Silloin periaatteessa tukiaseman perusteella pystytään tarkemmin määrittämään laitteen sijainti, Könönen kertoo.
Könösen mukaan edellä mainitut seikat voivat osaltaan selittää sen, miksi henkilö alkaa saamaan saman kauppakeskuksen mainoksia sosiaalisen median palveluissaan sen jälkeen, kun on asioinut siellä. Hänen mukaansa on totta, että älypuhelimen sijaintitietoja kerätään kohdennettua mainontaa varten.
Tietoa kerätään myös siitä, mihin verkkoihin puhelin on ollut yhdistettynä.
– Kyseisen kauppakeskuksen katolla voi olla esimerkiksi 5G-tukiasema, joka on käytännössä tarkoitettu siellä asioivien ihmisten käyttöön.
Sijaintitieto ei ole ainoa tieto, jota käytetään kohdennetussa mainonnassa hyödyksi. Esimerkiksi puhelimen verkkoselain kerää jatkuvasti evästetietoja siitä, millä sivuilla käyttäjä on vieraillut. Jos hän on esimerkiksi etsinyt verkosta tietoa kengistä, löytänyt niitä myyvän verkkokaupan ja ostanut kengät, ei ole yllättävää, että henkilö alkaa pian saada itselleen kohdistettuja kenkämainoksia.
Mainostajia ei kiinnosta yksittäisen ihmisen liikkeet
Könönen kuitenkin muistuttaa, että suuria mainostajia ei kiinnosta yksittäisen ihmisen tekemiset, vaan kyse on suurista datamääristä.
– Tavallaan ihmisiä ei yksilöinä seurata, vaan seurataan useiden ihmisten käyttäytymistä. Sen perusteella mainontaa pystytään hyvin kohdentamaan.
Tämä koskee myös laitteen sijaintitietoja. Könösen mukaan mainostajia ei kiinnosta yksittäisen ihmisen sijainti eikä sen seuraaminen olisi edes taloudellisesti kannattavaa eikä yrityksillä riittäisi edes resurssit yksittäisten ihmisten sijaintien määrittelyyn.
– Ne (yksittäisten ihmisten) sijaintitiedot lisätään isoihin tietomääriin ja sieltä erilaisten algoritmien avulla pystytään löytämään kohdentamista.
Google ja muut verkkojätit ovat vuosien varrella keränneet ihmisistä merkittävän määrän tietoa, mukaan lukien heidän sijaintitietonsa. Kuinka todennäköinen on riski, että tietoja voisi päätyä ulkopuolisen käsiin esimerkiksi tietomurrossa?
Könösen mukaan riski siihen, että Googlen keräämät tiedot päätyisivät ulkopuolisille tahoille, on suhteellisen pieni. Samalla hän muistuttaa, että Google ei ole ainoa sijaintitietoja keräävä taho.
– Käytännössä mikä tahansa puhelimen sovellus voi pyytää lupaa sijaintitietojen keräämiseen. Jos sille antaa luvan, sovellus voi käyttää sijaintitietoja.
Sovelluksia asentaessa onkin syytä pohtia, millaisille sovelluksille antaa luvan sijaintitiedon käyttöön. Moni sovellus voi pyytää oikeutta sijainnin käyttöön, vaikka ei oikeasti sitä tarvitsisi.
– Esimerkiksi yksinkertainen mobiilipeli ei välttämättä tarvitse sijaintitietoja, ellei kyseessä ole oikeaan sijaintiin perustuva peli kuten Pokémon Go.
Sama pätee myös muihin käyttöoikeuksiin, kuten puhelimen yhteystietoihin, kameraan tai mikrofoniin. Tietoturvan kannalta on järkevää poistaa sovelluksilta kaikki ylimääräiset käyttöoikeudet, joita sen toimintaan ei tarvita. Sama pätee sovelluksiin, joita ei edes käytä.
Estääkö välityspalvelin sijainnin seuraamisen?
Markkinoilla on useita välityspalvelimia (VPN) tarjoavia palveluita, jotka lupaavat piilottaa käyttäjän IP-osoitteen ja todellisen sijainnin. Palveluita markkinoidaan myös sillä, että niiden avulla on mahdollista välttää kohdennettua mainontaa.
Könönen huomauttaa, että VPN-palveluilla ei ole mitään tekemistä GPS-signaalin kanssa.
– VPN häivyttää IP-osoitteen, jolla pystytään useimmiten kaupungin tarkkuudella määrittelemään sijainti. Se ei liity mitenkään GPS-järjestelmään, joka on IP-tekniikan vierellä toimiva järjestelmä.
Jos käyttäjä vierailee verkkosivulla älypuhelimella, jossa on VPN-sovellus päällä, hänen ip-osoitteenaan näkyy välityspalvelimen osoite. Sillä tavalla käyttäjä pystyy häivyttämään oikean sijaintinsa verkossa.
– VPN-palveluita markkinoidaan usein juuri sillä tavalla, että sijaintia muuttamalla pääsisi käsiksi esimerkiksi maantieteellisesti rajattuihin sisältöihin.
LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Kuunteleeko älypuhelimesi sinua? Asian voi tarkastaa helpolla keinolla
Älypuhelimesi kerää sinusta tietoa koko ajan – Tee ainakin tämä, jos haluat suojata tietosi