Eduskunnan puhemiehen Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi on nyt vedenjakajalla.
– Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu yli 100-vuotisen itsenäisyytemme ajan, jokainen sukupolvi ja eduskunta vuorollaan. Meidän vastuullamme on huolehtia, että neljän vuoden päästä hyvinvointiyhteiskunta ei ole rapistunut, vaan vahvistanut. Sen olemme velkaa, emme vain menneille sukupolville, vaan erityisesti tuleville, Orpo sanoi valtiopäivien avajaisissa torstaina.
Siksi tosiasiat on hänen mukaansa tunnustettava ääneen: julkinen talous ei voi hyvin.
– Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – päiväkodit, koulut ja vanhuspalvelut – voidaan pelastaa, tarvitsemme selkänojaksi vahvan ja kestävän talouden. Yli varojemme emme voi loputtomiin elää, Orpo sanoi.
Talouden kuntoon saattamisen lisäksi edessämme on Orpon mukaan paljon tehtävää.
– Meidän on saatava uuden rakenteen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimiviksi. Meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka lisäävät suomalaisten osaamista ja vauhdittavat tulevaisuuden menestystä. Meidän on pidettävä huolta ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole uhka, vaan mahdollisuus luoda kasvua ja uutta suomalaista menestystarinaa.
Puheessaan eduskunnan puhemies korosti, että tällä vaalikaudella saamme rakentaa Nato-Suomea. Tässä eduskunnalla ja erityisesti puolustusvaliokunnalla on tärkeät roolinsa.
– Suomalaiset äänestivät meidät eduskuntaan, jotta me teemme tarvittavat päätökset tulevaisuuden turvaamiseksi. Se tarkoittaa myös kompromisseja, se tarkoittaa uskallusta tehdä ikäviä päätöksiä.
– Siinä mitataan kansanedustajan kestävyyttä. Kykyä nähdä pidemmälle, siirtää tarvittaessa omat tunteet ja toiveet sivuun, sietää epämukavuutta, Orpo painotti.
Orpon mukaan eduskunnan viesti jokaiselle suomalaiselle on, että kaikki tulee menemään hyvin.
– Arjen kustannusten nousu aiheuttaa huolta monessa kodissa, tämän huolen me ymmärrämme ja pyrimme siihen osaltamme vastaamaan.
– Eduskunnan tehtävä on olla nimensä mukaisesti Suomen kansan edustaja. Se tarkoittaa, että suomalainen voi aina luottaa siihen, että me olemme heidän puolellaan. Huolehdimme, että jokaisen elämä ja arki sujuu, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa edessämme on aika, jolloin joudumme vähän tinkimään.
– Jos tingimme tänään, huomenna on kaikilla parempi. Keneltäkään ei kuitenkaan vaadita mahdottomia. Me suomalaiset olemme aina pärjänneet, kun olemme tarttuneet toimeen. Olemme aina olleet ahkera työtä tekevä kansa, ja niin olemme nytkin. Vain työllä ja yrittämisellä tämä maa menestyy.
– Ja me suomalaiset olemme myös pitäneet heikoimmista huolta, ja niin me pidämme vastakin. Asiat on ennenkin saatu hoidettua – ja niin me teemme nytkin!, Orpo totesi.
Puhemies Orpon puhe kokonaisuudessaan sanasta sanaan:
Kunnioitettu tasavallan presidentti! Kiitän lämpimästi pitämästänne puheesta.
Hyvät kansanedustajat,
Suomessa on käyty 2. huhtikuuta eduskuntavaalit, ja suomalaiset ovat valinneet edustajansa valtiopäiville. Demokratia on jälleen puhunut.
Suomen kansa on käyttänyt sille kuuluvaa ääntään, ja valinnut juuri teidät edustamaan kaikkia suomalaisia. Haluan kiittää jokaista ehdolle lähtenyttä työpanoksestaan demokratian toteutumisen.
On etuoikeus nauttia suomalaisten luottamusta ja kantaa vastuuta maan asioista. Se on painava vastuu, jonka jokainen tässä salissa tulee varmasti tuntemaan harteillaan. Sitä ei kuitenkaan pidä säikähtää. Se on myös mitä suurin kunnia.
Tänään tässä salissa työnsä aloittaa edustaja, joka on ollut eduskunnassa jo 44 vuotta. Tänään aloittaa moni uusi edustaja, jolle tämä kausi voi olla alku jopa elämän mittaiselle parlamentaariselle uralle. Oli matka edustajana pitkä tai lyhyt, se on arvokas.
Hyvät edustajat,
Minä uskon, että jokaisella tässä salissa on sama tavoite: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen.
Pysähdytäänpä tämän ajatuksen äärelle.
Me kaikki haluamme, että Suomessa on jatkossakin hyvät ja tasa-arvoiset palvelut, koulutuksesta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Haluamme, että heikoimmasta pidetään huolta. Jaettu tavoite on erinomainen lähtökohta työlle.
Meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten tavoitteeseen päästään. Keinot erottavat puolueita, eduskuntaryhmiä ja edustajia toisistaan. Mutta tavoite, se on yhteinen.
Yhdistävien asioiden tunnistaminen on tärkeää.
Edellinen eduskunta teki lähes yksimielisesti päätöksen Natoon liittymisestä. Isänmaan turvallisuuden ja suomalaisten arjen turvallisuuden takaaminen yhdistävät laajasti ajatteluamme.
Yhdessä pystymme tekemään Suomesta lujan: maan, joka pärjää maailman myrskyissä ja pystyy huolehtimaan suomalaisten perustarpeista.
Vaalitaistojen jälkeen kokoonnumme aina tähän saliin. Tämä on hetki, jolloin on aika jättää repivät vaalikeskustelut ja vastakkainasettelut taakse. Meidän tehtävämme on rakentaa, ei hajottaa.
Hyvät kansanedustajat,
kuten sanoin, meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten yhteiseen tavoitteeseen päästään. Siksi debatti on tähän saliin aina tervetullutta.
Terveeseen demokratiaan kuuluu sananvapaus ja oikeus kyseenalaistaa. Sivistyneessä maassa se tehdään toista kunnioittaen ja erilaisia näkemyksiä arvostaen.
Vain toinen toistamme haastamalla löydämme parhaat ratkaisut Suomelle.
Laivamme kurssia pitää päivittää. Maailma muuttuu ympärillämme jatkuvasti, ja meidän pitää pysyä mukana muutoksessa. Suomi ei ole koskaan valmis. Meidän tehtävämme on luotsata Suomea turvallisesti rauhallisemmille vesille.
Hyvät edustajat,
Aina muutos ei ole odotettu, kuten viime kaudelle osuneet kriisit ovat osoittaneet.
Koko maailma kärsi koronapandemiasta, ja Suomi oli pitkään poikkeustilassa. Kiitos tasavallan presidentille, edelliselle eduskunnalle, pääministerille ja hallitukselle sekä viranomaisille, jotka tekivät parhaansa vaikeassa tilanteessa. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näytti voimansa ja toimivuutensa.
Kriisin kaikkia seurauksia emme tiedä. Samalla, kun meidän on varauduttava uusiin kriiseihin, tämän kriisin jälkihoito jatkuu.
Erityisen huolissani olen nuoristamme. Lapsiin ja nuoriin Suomen sulkeutuminen jätti toisenlaiset jäljet kuin meihin aikuisiin.
Kun korona hellitti, olimme toiveikkaita: Maailma avautuu, ehkä kaikki palaa ennalleen.
Näin ei käynyt.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ensimmäisestä päivästä alkaen ollut raukkamainen teko.
Sodan seuraukset näkyvät ympäri Eurooppaa, mutta emme saa kääntää katsettamme sieltä, mihin sota konkreettisesti kohdistuu.
Ukrainan kansa on taistellut yli vuoden Venäjää vastaan – ja osoittanut, ettei Ukraina ole mikään altavastaaja.
Hinta on ollut ukrainalaisille kova. Jokainen menetetty henki, hajonnut perhe, pommitettu koti, koulu ja sairaala – ne ovat anteeksiantamattomia.
Suomi tukee Ukrainaa sodan loppuun saakka: tavoitteena on Ukrainan voitto ja oikeudenmukainen rauha. Me olemme puolemme valinneet.
Korona, sota, suurvaltojen vallan korostuminen – kaikki tämä on lisännyt epävarmuutta.
Jakautuminen uhkaa myös kotimaata. Puheissa tuntuu olevan yhä enemmän meitä ja heitä. Meitä, jotka ovat hyvän puolella, omaavat jalot motiivit ja tekevät oikeat ratkaisut – ja sitten heitä, niitä toisia.
Ystävät, pidetään huolta, että on vain meitä.
Me olemme pieni kansa. Suomella ei ole varaa meihin ja heihin.
Hyvät kansanedustajat,
Suomi on vedenjakajalla. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu yli 100-vuotisen itsenäisyytemme ajan, jokainen sukupolvi ja eduskunta vuorollaan.
Meidän vastuullamme on huolehtia, että neljän vuoden päästä hyvinvointiyhteiskunta ei ole rapistunut, vaan vahvistanut. Sen olemme velkaa, emme vain menneille sukupolville, vaan erityisesti tuleville.
Siksi tosiasiat on tunnustettava ääneen: julkinen talous ei voi hyvin.
Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – päiväkodit, koulut ja vanhuspalvelut – voidaan pelastaa, tarvitsemme selkänojaksi vahvan ja kestävän talouden. Yli varojemme emme voi loputtomiin elää.
Hyvät kollegat,
Talouden kuntoon saattamisen lisäksi edessämme on paljon tehtävää.
Meidän on saatava uuden rakenteen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toimiviksi.
Meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka lisäävät suomalaisten osaamista ja vauhdittavat tulevaisuuden menestystä.
Meidän on pidettävä huolta ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole uhka, vaan mahdollisuus luoda kasvua ja uutta suomalaista menestystarinaa.
Tällä vaalikaudella saamme rakentaa Nato-Suomea. Tässä eduskunnalla ja erityisesti puolustusvaliokunnalla on tärkeät roolinsa.
Suomalaiset äänestivät meidät eduskuntaan, jotta me teemme tarvittavat päätökset tulevaisuuden turvaamiseksi. Se tarkoittaa myös kompromisseja, se tarkoittaa uskallusta tehdä ikäviä päätöksiä.
Siinä mitataan kansanedustajan kestävyyttä. Kykyä nähdä pidemmälle, siirtää tarvittaessa omat tunteet ja toiveet sivuun, sietää epämukavuutta.
Hyvät kansanedustajat,
meidän viestimme jokaiselle suomalaiselle on, että kaikki tulee menemään hyvin.
Arjen kustannusten nousu aiheuttaa huolta monessa kodissa, tämän huolen me ymmärrämme ja pyrimme siihen osaltamme vastaamaan.
Eduskunnan tehtävä on olla nimensä mukaisesti Suomen kansan edustaja. Se tarkoittaa, että suomalainen voi aina luottaa siihen, että me olemme heidän puolellaan. Huolehdimme, että jokaisen elämä ja arki sujuu.
Edessämme on aika, jolloin joudumme vähän tinkimään. Jos tingimme tänään, huomenna on kaikilla parempi. Keneltäkään ei kuitenkaan vaadita mahdottomia
Me suomalaiset olemme aina pärjänneet, kun olemme tarttuneet toimeen. Olemme aina olleet ahkera työtä tekevä kansa, ja niin olemme nytkin. Vain työllä ja yrittämisellä tämä maa menestyy.
Ja me suomalaiset olemme myös pitäneet heikoimmista huolta, ja niin me pidämme vastakin
Asiat on ennenkin saatu hoidettua – ja niin me teemme nytkin!
Hyvät kansanedustajat,
te edustatte tutkitusti maailman onnellisimman maan asukkaita. Vaikka meillä on paljon korjattavaa ja tehtävää, on tärkeää muistaa, kuinka paljon hyvää ympärillämme on. Vaalikaamme sitä. Kasvattakaamme sitä.
Toivotan teistä jokaiselle menestystä tähän tehtävään.
Arvoisa tasavallan presidentti! Samalla kun eduskunnan puolesta kiitän teitä lausumistanne sanoista, pyydän saada esittää teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.
LUE MYÖS:
Sauli Niinistö: Kerrytämme kohtuutonta velkaa jälkeläisillemme
Puhemies Petteri Orpon puhe valtiopäivien avajaisissa 2023: https://t.co/awWYuvFK4T pic.twitter.com/O0gcc2apAE
— SuomenEduskunta (@SuomenEduskunta) April 13, 2023
