Lähes puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä kertoo osaavan henkilöstön olevan heidän merkittävin kilpailuetunsa. Muina kilpailuetuina yritykset kokevat joustavuuden ja teknologiset ratkaisut.
Kauppakamarit pyysivät tammikuussa jäsenyrityksiään nimeämään yhden asian, jonka näkevät yrityksensä kilpailuetuna. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 46 prosenttia nimesi tässä osaavan henkilöstön. Yrityksistä 29 prosenttia pitää joustavuutta ja 13 prosenttia teknologisia ratkaisuja kilpailuetuna.
– Osaavat työntekijät ovat suomalaisten yritysten kilpailuetu. Yritykset pitävät työntekijöitä suuressa arvossa ja tunnistavat, että ilman ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilöstöä ei menestystä tai kasvua synny, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.
Kauppakamarin syksyllä tekemän osaajakyselyn mukaan noin 60 prosenttia yrityksistä kokee edelleen osaajapulan hyvin vahvana. Myös tuoreimmasta kyselystä selviää, että vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta yli neljännes vastanneista yrityksistä kokee ammattitaitoisen työvoiman puutteen rajoittavan yrityksen toimintaa.
– Missään tilanteessa meillä ei olisi varaa siihen, että osaajapula muodostaa esteen suomalaisten yritysten kasvulle ja menestykselle. Ilman osaamisperustaisen maahanmuuton kasvattamista tämä haaste ei ratkea. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön vähentyminen tulevat vaikeuttamaan tilannetta entisestään, sanoo Pulkkinen.
Nykyisessä hallitusohjelmassa työperusteinen maahanmuutto tunnistetaan Suomen talouskasvun kannalta keskeiseksi asiaksi, mutta toimenpiteet ovat toistaiseksi keskittyneet enemmän maahanmuuton rajoittamiseen ja hallintaan.
– Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet osaamisperustaisen maahanmuuton helpottamiseksi tulee käynnistää pikimmiten. Niiden lisäksi tarvitaan rohkeutta päättää myös uusista toimista, joilla osaamisperusteista maahanmuuttoa tehokkaasti helpotetaan ja yhteiskunnan vastaanottavuutta lisätään, sanoo Pulkkinen.
Keskuskauppamari on ehdottanut, että oleskelulupien käsittelyä tulisi nopeuttaa viikkoon ja maahantuloa helpottaa esimerkiksi työnhakuviisumilla. Työnhakuviisumin turvin potentiaaliset työntekijät voisivat tavata työnantajia ja sopivan paikan löydyttyä aloittaa työt välittömästi.
– Tällä hetkellä lupien käsittely muodostaa tarpeettoman pullonkaulan, joka hidastaa suomalaisten yritysten mahdollisuutta hyödyntää Suomen rajojen ulkopuolella olevien asiantuntijoiden osaamista. Nopeat ja sujuvat lupaprosessit sekä työnhakuviisumi olisivat kansainvälisille osaajille myös selkeä viesti siitä, että he ovat Suomeen toivottuja ja tervetulleita, sanoo Pulkkinen.
Kauppakamarien kysely tehtiin 10.-12. tammikuuta 2024 ja siihen vastasi 1 582 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
