Yhdysvaltain asevoimien Wideband Global Satcom (WGS) -satelliittiverkosto laajentuu strategisesti, kun Puola ja Japani liittyvät siihen. Aiemmin koalitioon ovat liittyneet Norja, Tanska, Tšekki, Alankomaat, Luxemburg, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Muut Nato-maat voivat hyödyntää järjestelmää, kun on tarpeen.
Koalition maat jakavat satelliittien kehitys- ja ylläpitokustannuksia helpottaen Yhdysvalloille koituvaa taloudellista taakkaa. Australia esimerkiksi rahoitti WGS-6-satelliitin ja muut koalition maat ovat osallistuneet WGS-9-satelliitin rakentamisen sekä WGS-11:n laukaisun rahoittamiseen. Ensimmäinen WGS-1-satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2007. Seuraavat lisäykset satelliittikonstellaatioon ovat WGS-11, joka laukaistaan ensi vuonna ja WGS-12, joka laukaistaan vuonna 2027. Ne toimivat pääasiallisina yhteyssatelliitteina Puolalle ja Japanille.
Boeingin rakentamat ja Yhdysvaltojen avaruusvoimien käyttämät WGS-satelliitit tarjoavat suurikapasiteettisia viestintäpalveluja sotilasoperaatioille. Geostationaariselle kiertoradalle asetetut kymmenen satelliittia ovat Yhdysvaltain asevoimien viestinnän selkäranka.
Los Angelesin avaruusteollisuuspäivillä puhunut everstiluutnantti Nicholas Yeung avaruusvoimien avaruusjärjestelmien johtoportaasta korosti kansainvälisten sopimusten merkitystä. Hänen mukaansa kansainväliset avaruusohjelmat ovat olennaisia turvallisuusyhteistyölle ja liittoumat ovat elintärkeitä, kun Yhdysvallat liittolaisineen kohtaa Venäjän ja Kiinan kehittämien satelliittien torjuntateknologioiden tuomia uusia uhkia.
Nato on lisännyt keskittymistään avaruuteen, mitä on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama turvallisuusympäristön muutos. Siksi puolustusliitto on käynnistänyt kaksi satelliitteja ja niiden laukaisuja tukevaa ohjelmaa, Northlink ja Starlift.
Northlink keskittyy monikansallisen viestintäverkoston rakentamiseen arktiselle alueelle, jossa Nato aikoo vastata Venäjän sotilaalliseen aktiivisuuteen. Starlift pyrkii varmistamaan, että ne
Nato-maat, joilla on laukaisukykyjä, pystyvät tukemaan liittolaisia kriisien ja konfliktien aikoina edesauttaen kollektiivisia vastauksia turvallisuusuhkiin.
Suomi on toistaiseksi keskittynyt kansalliseen avaruustilannetietoisuuteen. Sen vahvistamiseksi ilmavoimat allekirjoitti viisi vuotta sitten Yhdysvaltojen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka pohjalta vaihdetaan avaruustilannetietoisuutta koskevaa tietoa Suomen ja Yhdysvaltojen kesken.
