Puolassa uskotaan vahvasti, että jos Ukrainan sota taukoaa ja Venäjä saa aikaa koota rivinsä ja varustautua uudelleen, se hyökkää joko Baltian maihin, Puolaan tai Suomeen.
Tämän epäillään tapahtuvan jo tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna. Venäjän hyökkäys tekisi Puolasta etulinjan maan ja vaikuttaisi suuresti Itämeren turvallisuuteen.
Nyt Puola varustautuu vauhdilla tätä uhkakuvaa varten. Maan johdon tavoitteena on rakentaa Euroopan vahvin armeija. Se haluaa yhdeksi johtavista sotilasmahdeista sekä Natossa, että EU:ssa. Puheet eurooppalaisesta Natosta ovat voimistuneet viime aikoina, ja Puola haluaa tämän joukon johtoon.
– Jos katsoo puhtaita numeroita, niin yhdelläkään EU-maalla ei ole niin paljon tykkejä, tankkeja ja sotilaita kuin Puolalla, Varsovassa toimivan Polityka Insight -ajatuspajan turvallisuuden ja kansainvälisen tutkimuksen johtaja Marek Swierczynski sanoo Verkkouutisille.
Puolan armeijalla on nyt noin 200 000 sotilasta, mikä tekee siitä Nato-maiden kolmanneksi suurimman Yhdysvaltain ja Turkin asevoimien jälkeen. Osana sotaan varustautumista pääministeri Donald Tuskin hallitus aikoo kaksinkertaistaa maan armeijan miesvahvuuden ja kouluttaa lisäksi usean miljoonan miehen reservijoukot.
– Puolalaiset ymmärtävät Venäjän uhan, Swierczynski toteaa.
Tuskin mukaan jokaisen aikuisen aktiivi-ikäisen miehen tulisi olla koulutettu sodan varalta. Maa irrottautuu myös henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta Suomen tavoin.
Pelko Venäjän mahdollisista aikeista sekä epävarmuus Yhdysvaltain luotettavuudesta liittolaisena on muuttanut maan turvallisuuspolitiikkaa. Puolan johto kuuluttaa vahvan Euroopan perään.
– 500 miljoonaa eurooppalaista on pyytänyt 300 miljoonalta amerikkalaiselta apua, että he suojelisivat meitä 140 miljoonalta venäläiseltä, jotka eivät kolmen vuoden aikana ole kyenneet voittamaan 50 miljoonaa ukrainalaista. Eurooppa kykenee paljon enempään, kyse on ollut vain halusta toimia, Donald Tusk totesi hiljan Politico-lehdelle.
Puola on investoinut vahvasti puolustukseensa ja sen puolustusbudjetti on Nato-maiden suurin. Tänä vuonna maa aikoo käyttää jo 4,7 prosenttia BKT:sta asevoimiinsa. Presidentti Donald Trumpin asettama viiden prosentin tavoite on lähellä.
Myös Puolan taloudella menee hyvin, ja se kasvoi viime vuonna EU:n nopeinta tahtia. Maalla on rahkeita investoida armeijaansa.
– Hallitus asetti tämän tavoitteen jo paljon ennen Trumpin marraskuista vaalivoittoa. Mutta toki on ollut tiedossa, että vaatimukset asemäärärahojen korottamisesta Trumpin toisella kaudella tulevat olemaan paljon kovemmat kuin ensimmäisellä, Marek Swierczynski sanoo.
Puola kertoi huhtikuun alussa tehneensä USA:n kanssa noin 1,8 miljardin euron arvoisen sopimuksen Patriot-ohjusjärjestelmään liittyvästä logistisesta tuesta ja koulutuksesta. Puola on yksi harvoista Patriot-ohjusjärjestelmän saaneista maista.
Maa haluaa myös jatkossa ostaa amerikkalaisia aseita ja asejärjestelmiä, asia joka ei miellyttäne Ranskaa ja Saksaa. Puolassa on lisäksi noin 10 000 amerikkalaissotilasta.
Presidentti Trumpin viimeaikaiset läntisiä liittolaisia koskeneet lausunnot ovat Puolan kannalta kuitenkin huolestuttavia, koska maa on sitonut puolustuksensa niin vahvasti Yhdysvaltoihin. Tusk on yhä vahvasti vakuuttunut transatlanttisten suhteiden pitävyydestä. Trumpin politiikka ei ole saanut Puolaa epäröimään tämän suhteen.
– Puola ei ole muuttanut kantaansa. Meille on hyvin tärkeää säilyttää mahdollisimmat läheiset suhteet USA:han ja Natoon, Tusk sanoi.
Puolan muuttuneessa turvallisuusajattelussa Itämerestä on tullut uudella tavalla sen tärkeä osa.
– Aiemmin katsoimme kohti etelää ja hahmottelimme allianssia Euroopan eteläisten valtioiden kanssa, joka ulottuisi Adrianmerelle ja Mustallemerelle asti. Nyt Itämeren valtioista on tullut meille keskeinen maaryhmä, Swierczynski sanoo.
Hänen mukaansa Puolassa on ymmärretty, että Itämeri on keskeinen turvallisuuden lisäksi maan taloudelle.
– Kuka olisi 15-vuotta sitten uskonut, että on asia on näin. Siksi meidän on muodostettava liittoja Itämeren valtioiden kanssa.
Hän alleviivaa, että Itämeren turvallisuus ei koske vain merta ja laivoja, vaan myös meren pohjassa kulkevia kaapeleita, ja veden yllä olevaa ilmatilaa. Puolalla on hyvät suhteet Itämeren valtioihin ja se pitää Skandinavian maita hyvin yhteistyökykyisinä kumppaneina.
– Saksan kanssa suhteemme on ehkä hieman monimutkaisempi, mutta hyvä. Myös Liettuan kanssa välit ovat nyt paljon paremmat kuin joskus aiemmin, Swierczynski.
Pääministeri Tusk on kertonut maan tavoittelevan myös ydinasetta. Puola ei voi rajata puolustustaan vain konventionaalisiin aseisiin. ”Tämä on kilpajuoksua turvallisuuteen, ei sotaan”, on Tusk todennut.
Pääministeri on viitannut ydinasepuheissaan myös Ukrainaan. Maa teki Venäjän kanssa vuonna 1994 sopimuksen, jossa se luovutti neuvostoaikaiset ydinaseensa takaisin Venäjälle. Vastavuoroisesti Venäjä antoi Ukrainalle turvallisuustakuut ja sitoutui kunnioittamaan sen suvereniteettia.
Myös Britannia ja USA allekirjoittivat Budapestissa solmitun sopimuksen, jonka Venäjä rikkoi hyökkäämällä Ukrainaan. Swierczynskin mukaan Tuskin puheissa ydinaseista on kyse pikemminkin Ranskan tarjoamasta ydinkilvestä kuin omasta ydinaseesta.
Nyt Puolassa toivotaan Ukrainaan tulitaukoa. Mutta maa ei halua lähettää sotilaitaan sitä valvomaan. Samalla Puola haluaa Ukrainan saavan kaikki miehittetyt alueensa takaisin. Mutta puolalaiset tietävät, että tällä hetkellä tämä on epärealistista.
– Täällä on laajasti hyväksytty se, että Ukraina ei saa miehitettyjä alueita takaisin ainakaan nyt. Mutta tämä ei tarkoita, että Venäjä saa alueet, Swierczynski toteaa.
Hän epäilee Trumpin hallinnon mahdollisuuksia neuvotella Ukrainaan tulitauko.
– Vladimir Putin näyttää pelaavan aikaa. Neuvotteluista ei ole kuulunut mitään, mikä antaisi uskoa aselevon saavuttamiseen. Venäjä käyttää vanhaa temppuaan, se venyttää neuvotteluita loputtomiin tuomalla aina uusia ja uusia vaatimuksia pöytään, Marek Swierczynski toteaa.
Ukraina suhteen Puolaa vaivaa sotaväsymys. Monet ovat väsyneitä jatkuviin sotauutisiin ja siihen, että ukrainalaisia autetaan ja he saavat erityisiä etuja. Swierczynskin mukaan Ukrainan vastainen tunnelma on Puolassa vahvaa puolueesta riippumatta.
– Tästä on tullut valtavirtaa. Mutta missään tapauksessa puolalaiset eivät toivo Ukrainan häviötä. Ihmiset ovat vain kyllästyneet tähän sotaan.
Puola elää sodan naapurissa ja Ukrainaan ammuttuja ohjuksia on eksynyt myös sen ilmatilaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Puola on ollut Baltian maiden ohella EU:n kovasanaisin vaatimuksissaan Venäjän rankaisemisesta.
Venäjä on käynyt hybridisotaa Puolaa vastaan jo vuosia sen Valko-Venäjän vastaisella rajalla eikä tilanne ole helpottunut. Yksin huhtikuun alussa noin 300 siirtolaista pyrki laittomasti rajan yli Puolaan yhden yön aikana.
Puola sijaitsee Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja strategisesti tärkeän Suwalkin käytävän naapurissa. Rajan takana ovat lisäksi Valko-Venäjä ja Ukraina. Jos Venäjä hyökkää, on Puola sodassa mukana lähes varmuudella.
