Venäjän puolustusministeriön luonnos Venäjän sekä Suomen ja Liettuan vastaisten merirajojen koordinaattien uudelleenmäärittelystä saattoi olla Venäjän vastareaktio Suomen Nato-jäsenyyteen, arvioi Puolan asevoimien yleisesikunnan entinen apulaispäällikkö, kenraaliluutnantti evp Andrzej Falkowski Ilta-Sanomille.
Falkowski arvioi, että kyseessä oli Venäjän osalta tahallinen provokaatio, jonka tarkoitus oli pelotella naapurimaita. Suomen osalta toimi liittynee myös Nato-jäsenyyteen.
– Sitä voi pitää kostona Suomelle siitä, että maa liittyi Natoon, ja se todistaa, ettei Venäjä ole tyytyväinen Suomen uuteen Nato-asemaan, Falkowski kertoo.
Rajojen uudelleenmäärittely on Falkowskin mukaan luonnollista jatkoa perinteiselle venäläiselle diplomatialle, jossa Venäjälle kuuluvista asioista ei neuvotella, mutta muille kuuluvista asioista neuvotellaan.
Falkowski esittää, että rajaluonnos saattoi olla toukokuussa Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeriksi siirretyn entisen puolustusministeri Sergei Šoigun viimeinen siirto. Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pitää tätä mahdollisen – onhan Šoigun asema muuttunut vaikeaksi muun muassa hänen luottomiestensä pidätysten vuoksi.
– Ei tietenkään ole poissuljettua, että väistyvä puolustusministeri olisi halunnut tällaisen tehdä. […] Šoigu on voinut tehdä jotain sellaista, jossa hän yrittää kiillottaa kuvaansa [Vladimir] Putinin tai presidentinhallinnon silmissä, Lassila arvioi.
Toinen mahdollisuus on, että vastuussa on ollut jokin puolustusministeriön sisäinen toimija, joka on halunnut nostaa itseään esiin, mutta joka tässä tapauksessa ylitti valtuutensa. Kremlin sisäisissä valtataisteluissa tällaiset voimanosoitukset ulkopuolisille ovat Lassilan mukaan tyypillisiä.
Falkowskin mukaan Venäjä halunnee myös osoittaa, että maa pystyy Ukrainan sodasta huolimatta reagoimaan ja toimimaan myös muita maita vastaan. Merirajojen siirtely on tähän ihanteellinen keino, sillä käytännössä ne ovat olemassa vain kartalla. Venäjällä kun ei ole tällä hetkellä voimavaroja oikeisiin sotatoimiin Nato-maita vastana.
Lisäksi Venäjä toivoo, että sen toiminta siirtäisi huomiota pois Ukrainasta.
– Nämä ovat tyypillisiä Venäjän toimia, joilla yritetään sumuttaa koko maailmaa, Falkowski tiivistää.
Käytännössä Falkowski kuitenkin uskoo Venäjän vaikutusvallan heikentyneen Itämeren alueella. Natolla on kuitenkin nyt alueella ylivoima Suomen ja Ruotsin liityttyä puolustusliittoon, ja myös Itämeren kahdeksan muun valtion asevoimat ovat yhteenlaskettuna suuremmat kuin Venäjän.
– En usko, että Itämeri luisuu Putinin leikkikentäksi. Uskon, että tässä käy pikemminkin toisinpäin, Falkowski huomauttaa.
