Puolassa äänestetään tänään parlamenttivaaleissa. Kärkipaikasta kisaavat konservatiivinen ja populistinen Laki ja oikeus -puolue sekä keskustaoikeistolainen Kansalaisfoorumi. Vaalitulos vaikuttanee myös Puolan tukeen Ukrainalle.
Laki ja oikeus -puolue on hallinnut maata vuodesta 2015 lähtien, ja sitä on syytetty kahdeksan vuoden valtakautensa aikana oikeusvaltion ja medianvapauden murentamisesta. Puola on puolueen johdolla tiukentanut aborttilainsäädäntöään ja ottanut säännöllisesti yhteen EU:n kanssa.
Puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski on vaalikampanjan aikana kuvaillut Kansalaisfoorumin puheenjohtajaa, entistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Donald Tuskia, ”pahuuden ruumiillistumaksi”. Häntä on myös syytetty Lain ja oikeuden vaaliviestinnässä milloin Saksan, milloin Venäjän marionetiksi.
Lain ja oikeuden turvallisuuteen ja maahanmuuton torjuntaan keskittynyt vaalikampanja kohtasi alkuviikosta kuitenkin takaiskun, kun Puolan asevoimien esikuntapäällikkö ja operatiivinen komentaja erosivat. Eroamisten on arveltu olleen vastalause maan asevoimien politisoitumiselle.
Tusk on taas kutsunut vaaleja viimeiseksi tilaisuudeksi estää Lakia ja oikeutta tekemästä pysyvää vahinkoa Puolan demokratialle. Hän on luvannut kampanjan aikana parantaa maan suhteita EU:hun sekä höllentää aborttilainsäädäntöä.
Laki ja oikeus on ollut gallupeissa ykkössijalla 31-36 prosentin kannatuksella, Kansalaisfoorumin kerätessä noin 26-31 prosentin kannatuksen. Molemmat tarvitsisivat siis pienempiä puolueita muodostaakseen enemmistöhallituksen.
Kansalaisfoorumi voisi muodostaa hallituksen Kolmas vaihtoehto -vaaliliiton kanssa, joka koostuu kristillisdemokraattisesta Puolan kansanpuolueesta ja liberaalista Puola 2050 -puolueesta. Vaaliliitolle on povattu noin 11 prosentin kannatusta. Lisäksi hallitukseen voisi liittyä sosiaalidemokraattinen Vasemmistopuolue, jonka kannatus on noin 10 prosenttia.
Laki ja oikeus tarvitsisi taas hallituskumppanikseen äärioikeistolaisen Konfederaatiopuolueen, joka on kritisoinut ankarasti Ukrainalle annettua tukea ja päätöstä päästää maahan pakolaisia Ukrainasta. Konfederaation kannatus on ollut kahdeksan prosentin luokkaa.
Puola on antanut Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainalle lähes miljardien eurojen edestä aseapua ja vastaanottanut yli 15 miljoonaa pakolaista, joista vajaa miljoona on edelleen Puolassa. Moni puolalainen alkaa kuitenkin jo väsyä sotaan.
CNN:n mukaan Konfederaation vaalitapahtumissa onkin vaadittu loppua Ukrainan rahalliselle tukemiselle ja kutsuttu Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä ”marionetiksi”.
– Jotkut ukrainalaiset tuntevat olonsa liian kodikkaaksi täällä. He uhkaavat puolalaisia. Kulttuurillisesti [Puola ja Ukraina] ovat samanlaisia maita, mutta niiden moraali on erilainen, kommentoi vaalitapahtumaan osallistunut Przemyslaw Chinek.
Laki ja oikeus onkin ollut huolissaan äänestäjien menettämisestä Konfederaatiolle ja pyrkinyt ottamaan tiukemman linjan Ukrainaa kohtaan. Maan pääministeri Mateusz Morawiecki on estänyt ukrainalaisen viljan kauttakulun Puolan läpi, kritisoinut ukrainalaisten toisen maailmansodan aikana suorittamaa Volhynian joukkomurhaa ja lopettanut hetkellisesti asetoimitukset maahan.
Tusk on taas painottanut Ukrainan tukemisen tärkeyttä Hän totesi TVN24:n haastattelussa, että Puolalla ei ole vaihtoehtoa ukrainamyönteiselle politiikalle.
– Hyvät välit Ukrainaan ja Ukrainan tukeminen, itsenäisyys, läsnäolo puolustusyhteistyössä sekä eurooppalaisessa yhteisössä ovat meille eksistentiaalisia kysymyksiä, Tusk linjasi.
