Euroopassa ollaan entistä tietoisempia riskeistä ja seurauksista, jotka liittyvät väärennösten ostamiseen sekä laittomista lähteistä peräisin olevan sisällön käyttämiseen. Tämä käy ilmi Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tänään julkaisemasta tutkimuksesta.
Eurooppalaisista 80 prosenttia uskoo, että rikollisjärjestöt ovat väärennettyjen tuotteiden takana, ja katsoo, että väärennösten ostaminen tuhoaa yrityksiä ja työpaikkoja. Vastaajista 83 prosenttia uskoo myös, että väärennöskauppa tukee epäeettistä käyttäytymistä, ja kaksi kolmasosaa pitää sitä uhkana terveydelle ja turvallisuudelle sekä ympäristölle.
Kuitenkin joka kolmas eurooppalainen (31 prosenttia) pitää edelleen väärennettyjen tavaroiden ostamista hyväksyttävänä, jos alkuperäistuotteen hinta on liian korkea. Nuorista 15–24-vuotiaista kuluttajista peräti 50 prosenttia ajattelee näin.
Tutkimuksessa 13 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaakin ostaneensa väärennöksiä tarkoituksellisesti viimeisten 12 kuukauden aikana. Näin tehneiden osuus 15–24-vuotiaiden joukossa on jopa 26 prosenttia eli kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä luku on vain kuusi prosenttia ja 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä alle viisi prosenttia.
Niiden kuluttajien osuus, jotka ovat tarkoituksellisesti ostaneet väärennöksiä, vaihtelee maittain Bulgarian 24 prosentista Suomen kahdeksaan prosenttiin. Bulgarian lisäksi väärennöksiä ostetaan tarkoituksellisesti EU:n keskiarvoa enemmän Espanjassa (20 prosenttia kuluttajista), Irlannissa (19 %), Luxemburgissa (19 %) ja Romaniassa (18 %).
Alkuperäisten tuotteiden hinnan laskeminen on tässäkin tutkimuksessa useimmin mainittu syy (43 prosenttia) väärennösten ostamisen lopettamiseen. Huonojen kokemusten riski on myös keskeinen syy väärennösten ostamatta jättämiselle: vastaajista 27 prosenttia mainitsi syyksi tuotteiden huonon laadun, 25 prosenttia turvallisuusriskit ja 21 prosenttia rangaistusseuraamusten riskin.
Tuotteiden aitouteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt. Lähes neljä kymmenestä eurooppalaisesta (39 %) on pohtinut, onko heidän ostamansa tuote väärennös. Saman totesi nuorista jopa puolet (52 %).
Piraattisisällön käyttöä vastustetaan Euroopassa laajasti: vastaajista 80 prosenttia ilmoitti käyttävänsä mieluummin laillisia lähteitä verkkosisällön saamiseksi, jos saatavilla on kohtuuhintainen vaihtoehto.
Itse asiassa lähes yhdeksän kymmenestä ihmisestä on tietoinen vähintään yhdentyyppisen sisällön laillisista lähteistä kotimaassaan, ja useampi kuin neljä kymmenestä eurooppalaisesta (43 prosenttia) on maksanut voidakseen käyttää, ladata tai suoratoistaa tekijänoikeussuojattua sisältöä laillisesta palvelusta viime vuoden aikana.
Eurooppalaisista 65 prosenttia pitää piraattisisällön käyttöä hyväksyttävänä silloin, kun sisältöä ei ole saatavilla tilattavissa palveluissa. Lisäksi 14 prosenttia eurooppalaisista myöntää hankkineensa tarkoituksellisesti sisältöä laittomista lähteistä 12 viime kuukauden aikana. Nuorista 15–24-vuotiaista näin on tehnyt jopa kolmannes (33 prosenttia). Tämä koski erityisesti urheilun seuraamista laittomia suoratoistolaitteita tai sovelluksia käyttämällä.
Tutkimukseen haastateltiin 30.1.–15.2.2023 kaikkiaan 25 824 vähintään 15-vuotiasta osallistujaa, jotka olivat kaikista EU:n jäsenvaltioista.
