Monien mielissä elää toive paluusta kotimaahan, mutta sodan pitkittyessä paluu Ukrainaan on yhä harvemmille vaihtoehto. Elämä välitilassa on inhimillisesti katsottuna vaikeaa. Moni ukrainalainen haluaa myös jäädä pysyvästi EU-alueelle.
Kotoutumista on kuitenkin hankaloittanut epävarmuus tulevasta sekä esimerkiksi työllistymiseen ja asunnon löytämiseen liittyvät haasteet. EU-maat pohtivatkin nyt, miten parhaiten tukea niiden kotoutumista, jotka haluavat jäädä.
Myös Suomen on varauduttava siihen, että huomattava osa ukrainalaisista jää Suomeen sodan päätyttyä.
Syyskuun lopussa 2024 EU-alueella oli noin 4,2 miljoonaa tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Suomessa on tällä hetkellä noin 46 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Ukrainalaiset ovat jättäneet Suomessa yhteensä noin 75 000 tilapäisen suojelun hakemusta, joten merkittävä osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on jo siirtynyt muualle EU-alueelle tai palannut Ukrainaan.
Monet Ukrainasta paenneet eivät todennäköisesti pysty palaamaan kotiinsa turvallisesti edes tilapäisen suojelun päätyttyä vuonna 2026, vaikka haluaisivat. Tilapäistä suojelua ei voida jatkaa vuoden 2026 jälkeen nykyisen direktiivin puitteissa, joten EU-maat pohtivat nyt ratkaisuja ukrainalaisten oleskeluun EU-alueella tilapäisen suojelun päättymisen jälkeen.
– Tilapäinen suojelu tarvitsee yhteisen eurooppalaisen pitkän tähtäimen exit-strategian, joka on vakaa ja joustava, toteaa EMN-konferenssin keynote-puhuja, kansainvälisen oikeuden apulaisprofessori Meltem İneli Ciğer Turkin Suleyman Demirel-yliopistosta.
– Strategian tulisi huomioida ukrainalaisten liikkuvuus EU-maiden ja Ukrainan välillä, mutta tarjota asianmukaiset paluujärjestelyt niille, jotka haluavat palata, hän jatkaa.
Kaikki eivät myöskään halua palata Ukrainaan, vaikka turvallisuustilanne maassa vakautuisi. Esimerkiksi Suomessa halukkuus lähteä takaisin Ukrainaan on laskenut sodan pitkittyessä.
Sisäministeriön teettämän selvityksen mukaan turvallisuustilanteen vakauduttua Ukrainaan aikoi palata vain 12 prosenttia ja 51 prosenttia ilmoitti haluavansa asettua Suomeen pysyvästi. Selvityksen mukaan 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä olosuhteisiinsa Suomessa. Yhteiskunnan vakaus, lasten tulevaisuus sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuudet mainittiin tärkeinä syinä jäämiselle.
Koska EU-alueelle jäävien lukumäärä on kasvamassa, EU-valtiot joutuvat miettimään, miten tukea ukrainalaisia tehokkaimmin. Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) uuden tutkimuksen mukaan tilapäistä suojelua saaville henkilöille on ollut vaikea löytää pidempiaikaisia ratkaisuja muun muassa asunnon, työmarkkinamahdollisuuksien tai koulutuksen järjestämisessä.
– Ammattitaitojen yhteensopimattomuus onkin yksi merkittävä kotoutumisen haaste, toteaa Euroopan muuttoliikeverkoston erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen.
Osassa EU-maita jopa yli 60 prosenttia maahan saapuneista ukrainalaisista on korkeakoulutettuja, joten tilapäistä suojelua saavien keskimääräinen koulutustaso on melko korkea.
– Monesti työt vastaanottavissa maissa eivät kuitenkaan vastaa heidän koulutustasoaan ja aiempaa kokemustaan, Saastamoinen jatkaa.
– EU-maiden kotoutumisstrategioiden tulisi myös huomioida sukupuoliaspekti. Kestäviä ratkaisuja pohtiessa tulisi huomioida etenkin naisten työllistymis- ja koulutustarpeet sekä heidän lastenhoitotarpeensa, İneli Ciğer lisää.
Suomessa on pyritty auttamaan ukrainalaisten työllistymistä työllisyyspalveluiden ja työnantajien yhteistyöllä, urapalveluilla sekä kieli- ja kotoutumiskoulutuksilla. Työnhausta, työelämästä ja opiskelumahdollisuuksista pyritään jakamaan entistä enemmän tietoa myös ukrainan kielellä.
Hallituksen Ukrainan sotaa paenneiden auttamisen toimenpideohjelmassa on myös sanottu, että ukrainalaisten tutkintojen tunnistamisia ja tunnustamisia lisätään.
Epävarma tilanne vaikeuttaa kotoutumista
Epävarmuus oleskelun jatkosta aiheuttaa ukrainalaisten keskuudessa huolta ja heijastuu myös halukkuuteen asettua pysyvästi isäntämaihin. Esimerkiksi Suomessa epävarmuus on hidastanut aikomuksia hakea kotikuntaa. Suomessa kotikunnan on saanut 23 000 ukrainalaista.
Myös muualla Euroopassa kotoutumishalukkuuteen on vaikuttanut tilapäistä suojelua saavien henkilöiden usko tilanteensa väliaikaisuuteen, ja heidän toiveenaan on palata Ukrainaan olosuhteiden salliessa.
Ukrainalaisten kotoutumiseen vaikuttaa myös psykososiaalisesti kuormittava tilanne. Suomessa kuntaan siirtyminen tuntuu vaikealta ja raskaalta tilanteessa, jossa henkiset voimavarat ovat muutenkin koetuksella. Kotimaan tilannetta ja raportteja rintamalta seurataan koko ajan reaaliajassa verkossa.
UNHCR:n helmikuussa 2024 julkaiseman selvityksen mukaan lähes neljännes ukrainalaisista pakolaisista ei osannut vielä sanoa, haluavatko tai voivatko he palata kotimaahansa ennen pitkää, ja 11 prosenttia arvioi, että toivoa kotiinpaluulle ei ole. Sodan pitkittyessä monen paluuaikeetkin alkavat hiipua.
