Kaikki Natoa tuntevat tietävät, että liittokunta on luonteeltaan paitsi sotilaallinen, myös poliittinen. Poliittiset periaatteet ja päätökset, jotka edistävät sen yhteenkuuluvuutta, ovat yhtä tärkeitä kuin puolustusliiton sotilaallinen voima, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n tutkimusjohtaja Tomas Jermalavičius muistuttaa analyysissaan.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että presidentti Donald Trumpin liittolaismaille asettamat tullit ja toistuvat puheet Grönlannin ja Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin eivät voi olla horjuttamatta Natoa.
– Eurooppalaiset liittolaiset ovat jo vuosia – jopa vuosikymmeniä – laiminlyöneet kroonisesti Washingtonin sopimuksen 3 artiklaa, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita kehittämään puolustusvalmiuttaan yksin ja yhdessä. Seuraukset ovat syövyttäneet transatlanttista yhtenäisyyttä ja myrkyttäneet niiden suhteet Yhdysvaltoihin lähes murtumispisteeseen asti, liettualainen Jermalavičius toteaa.
Trump päättäväiset vaatimukset Naton taakanjaon tarkistamisesta ovatkin hänen mukaansa täysin perusteltuja ja johtaneet jo nyt puolustusmenojen kasvattamiseen lukuisissa jäsenmaissa, vaikka jotkut, kuten Kanada, Espanja ja Belgia, laahaavat edelleen jäljessä.
Puheillaan Grönlannista – sotilaallista voimankäyttöäkään pois sulkematta – Yhdysvaltain presidentti kuitenkin rikkoo Naton peruskirjan ensimmäistä artiklaa, joka koskee pidättäytymistä voimankäytöllä uhkaamisesta tai voimankäytöstä. Tullit puolestaan räjäyttivät reiän toiseen artiklaan, jossa kaikki liittolaiset ovat sitoutuneet edistämään taloudellista yhteistyötä kaikkien liittolaisten kesken.
– Sopimuksen isät ymmärsivät hyvin, että liittoutuneiden taloudellinen sopusointu, tiivis taloudellinen yhdentyminen sekä arvojen ja etujen yhdenmukaistaminen olivat vahvuuden lähde. Sen oli tarkoitus tuottaa vaurautta, jolla lisättäisiin liittokunnan sotilaallista voimaa ja ylläpidettäisiin teknologista etumatkaa vihollisiin nähden. Tämä peruskivi on nyt raunioina, Jermalavičius sanoo.
Nyt joudutaan hänen mukaansa kysymään, kuinka vakavasti Trump suhtautuu muihin artikloihin, erityisesti kollektiivisen puolustuksen keskeisimpään lausekkeeseen eli artiklaan 5.
– Olisi täysin naiivia ajatella, että se, mitä kaupan alalla tapahtuu, ei vaikuta puolustussuhteisiin. Molempia yhdistävä kudos on poliittinen, ei pelkästään aineellinen, ja sen keskeinen elementti on luottamus. Luottamus on huvennut transatlanttisista suhteista kiihtyvällä vauhdilla, ja syvään lamaan mahdollisesti johtava hyökkäys maailman kauppajärjestelmää vastaan on virstanpylväs tässä kehityksessä, hän toteaa.
Jo kylmän sodan aikana oli olemassa Brysselin sopimus Länsi-Euroopan unionista, jonka 4. artikla oli muotoilultaan tiukempi kuin Naton 5. artikla. Se on nyt Jermalavičiuksen mukaan aika kaivaa naftaliinista, sillä muuttuneiden realiteettien kohtaaminen ja varasuunnitelman laatiminen on jokaisen järkevän turvallisuus- ja puolustussuunnittelijan perustavanlaatuinen velvollisuus.
