– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Viimeisen vuoden aikana Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja siihen liittyen olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle, totesi puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) 243. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Kertausharjoituksissa on aiempina vuosina ollut noin 19 000 henkilöä.
– Tähän tehtiin merkittävä korotus, kun viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa. Lisäksi, viime vuonna lähes 8 500 reserviläistä koulutettiin Puolustusvoimien järjestämissä vapaaehtoisissa harjoituksissa, Savola sanoi.
– Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, luku kasvaa entisestään, hän jatkoi.
Puolustusministerin mukaan kaikissa näissä kyse ei hetkellisestä piikistä, vaan kertausharjoitusten osalta tarkoitus on vakioida viime vuonna saavutettu taso.
Savola totesi, että edellä mainitut luvut osoittavat, että järjestelmämme toimii tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme muuttuu.
– Esimerkiksi Puolustusvoimien osalta kannattaa näiden kertausharjoituslukujen valossa ottaa huomioon se, että samanaikaisesti on merkittävästi lisätty kansainvälistä harjoitustoimintaa. Etenkin meillä täällä Suomessa.
Savolan mukaan lisääntyneen harjoitustoiminnan ohella tulee varmistua, että reserviläisille kyetään luomaan mielekkäitä tehtävä- ja koulutuspolkuja, joissa otetaan huomioon reserviläisen oma osaaminen ja ammattitaito.
– On myös tärkeää arvioida, voidaanko asevelvollisia – reserviläiset mukaan lukien – hyödyntää joustavammin Puolustusvoimien ja yhteiskunnan tarpeisiin uhkien monimuotoistuessa. Kyse on ennen kaikkea lainsäädännöstä, Savola totesi.
Hänen mukaansa tätä asevelvollisuuskomitean esittämää huolta tarkastellaan puolustusministeriön ja Puolustusvoimien yhteistyönä.
– On selvää, että tuleva Nato-jäsenyys asettaa tarpeen tarkastella reserviläisten käytettävyyttä osana yhteisen puolustuksen velvoitteita.
Ministeri totesi, että reservin käyttöarvoa voidaan parantaa myös yläikärajan nostamisella.
– Kyseessä ei olisi yleinen reservin ikärajan nostaminen, vaan koskisi erityisen tehtävän, ammattitaidon ja osaamisen hyödyntämistä. Erityisesti Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävissä.
Hänen mukaansa ajatuksena on hakea joustavuutta kokeneiden ja osaavien asevelvollisten käyttöön Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtäviin.
– Yläikärajan nostaminen mahdollistaisi vapaaehtoisten reserviläisten nykyistä laajemman osallistumisen reservin eri koulutustapahtumiin, kuten toimintaan MPK:n reserviläiskouluttajina sekä osallistumisen Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin.
Paikallispuolustuksesta koko maan kattava kokonaisuus
Savolan mukaan paikallispuolustusta kehitetään tulevina vuosina puolustusselonteossa linjatun mukaisesti.
– Paikallispuolustuksesta kehitetään koko maan kattava sotilaallisten suorituskykyjen kokonaisuus, joka osaltaan ennaltaehkäisee ja torjuu laaja-alaista vaikuttamista.
Ministeri totesi, että paikallisjoukot muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka kykenee monipuoliseen ja vaativaan viranomaisyhteistyöhön.
– Paikallisjoukkoja käytetään joukkojen perustamiseen, taistelutehtäviin, kohteiden suojaamiseen ja muiden viranomaisten sekä yhteiskunnan tukemiseen. Ajatuksena on, että paikallisjoukoissa hyödynnetään aiempaa paremmin reserviläisten paikallistuntemusta ja siviilissä hankittua osaamista, Savola kertoi.
