Siinä huomioidaan erilaisten uhkien torjumistarpeet sekä se, missä tilanteissa lunastaminen on valtion kannalta tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino parantaa kansallista turvallisuutta ja varmistaa kohteiden asianmukainen käyttö.
Turvallisuustilanteen muutos on tuonut näkyväksi erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja, joiden toteuttamisessa saatetaan hyödyntää kiinteistöjä ja erityisiä oikeuksia.
– Sotilaallisen uhan lisäksi kiinteistöjen kautta voidaan vaikuttaa kriittiseen infrastruktuuriin ja yhteiskunnan kannalta elintärkeisiin toimintoihin. On tärkeää, että voimme puuttua mahdollista turvallisuusuhkaa aiheuttaviin kiinteistöomistuksiin entistä tehokkaammin myös jälkikäteen, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) toteaa.
Hankkeen taustalla on Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma, jonka mukaan hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta sekä tarkastelee EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja –hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä.
Nykyinen turvalunastuslaki mahdollistaa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisen maanpuolustuksen, alueellisen koskemattomuuden, sisäisen turvallisuuden, valtion johtamisen, rajaturvallisuuden, rajavalvonnan, huoltovarmuuden, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnan varmistamisen tai muun näihin rinnastettavissa olevan yhteiskunnallisen edun turvaamiseksi.
Selvityshanke kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain kehittämiseksi toteutetaan puolustusministeriössä ja sen toimikausi on 27.11.2024-27.11.2025.
