Puolustusministeriö myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vienneille ja siirroille yhteensä 355 lupaa 56 maahan.
Myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli 667 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja yli 450 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022, kertoo ministeriön raportti.
Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.
Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Slovakiaan, Japaniin ja Ukrainaan. Slovakian ja Japanin osuudet koostuvat pääosin ajoneuvoille ja näiden valmistuksessa tarvitulle teknologialle myönnetyistä luvista. Ukrainaan myönnettiin eniten lupia suojatuotteille.
Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportti koskee kaupallisia vientejä. Raportti ei sisällä tietoa Suomen Ukrainaan kansainvälisenä apuna luovuttamasta puolustustarvikeavusta. Kaupallisille vienneille Ukrainaan myönnettiin 25 lupaa.
Toteutuneiden vientien arvo oli viime vuonna 192 miljoonaa euroa, nousten edelliseen vuoteen verrattuna yli 50 prosentilla. Kolme suurinta kohdemaata olivat Ruotsi, Latvia ja Liettua.
Vienti Ruotsiin ja Latviaan koostui pääasiassa panssaroiduista ajoneuvoista ja ampumatarvikkeista. Liettuaan suuntautunut vienti koostui pääasiassa räjähteistä ja panoksista.
Alueellisesti tarkasteltuna selkeästi suurin osa vienneistä toteutui Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Kaikesta viennistä yli 85 prosenttia toteutui Eurooppaan.
Lupaharkinnassa noudatetaan aina tapauskohtaista kokonaisharkintaa, joka perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja Suomea velvoittaviin kansainvälisiin sitoumuksiin. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.
