Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkola puhui 251. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Jaakkola ei kommentoinut puheenvuorossaan Eagle S-tapausta, koska tutkinta on yhä kesken. Hän puhui kuitenkin yleisellä tasolla Suomen kohtaamasta laaja-alaisesta vaikuttamisesta.
– Emme ole sodassa, mutta elämme epävakauden ja epävarmuuden aikaa. Meihin ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta rauhattomuutta luovat sota Ukrainassa sekä erilaiset päätöksentekoon, mielialoihin, yhtenäisyyteen ja luottamukseen vaikuttamaan pyrkivät toimet, komentaja sanoi.
Jaakkolan mukaan vihamielistä toimintaa ja vaikuttamista voi olla vaikea havaita ja tunnistaa erityisesti informaatioympäristössä.
– Yksittäiseen tapahtumaan liittyvien syyllisten osoittaminen eli attribuutio on usein oikeudellisesti ja poliittisestikin haastavaa. Torjuntaan pätevät samat periaatteet kuin sotilaallisessa voimankäytössä – miten muodostetaan tilannekuva, pelote ja riittävät vastatoimet, huolehtien samalla omasta kriisinkestävyydestä. On melko epärealistista pyrkiä torjumaan kaikki yksittäiset vaikuttamisyritykset, joissa aloite on väistämättä vihamielisellä toimijalla, Jaakkola sanoi.
– Fyysiset ja digitaaliset järjestelmät on pyrittävä rakentamaan niin kestäviksi, että niiden lamauttaminen ei yksittäisillä iskuilla onnistu, ja korjauksiin sekä korvaaviin järjestelyihin on varauduttava. Informaatiovaikuttamista vastustamme maalaisjärjellä, harkinnalla ja lähdekritiikillä, hän jatkoi.
Komentajan mukaan viranomaisten kyky reagoida tapahtumiin on tulosta pitkällisestä varautumisesta ja valmiuden rakentamisesta.
– Toimivaltuudet ovat valtioilla, mutta yhteistyötä tarvitaan poliittisella tasolla sekä viranomaisten ja yritysten kesken kansallisesti ja kansainvälisesti. Ongelmat eivät useinkaan ole sotilaallisia tai sotilaiden ratkottavissa, mutta sotilaallisia suorituskykyjä saatetaan tarvita muiden viranomaisten tueksi, Jaakkola sanoi.
– Kriiseihin ja konflikteihin varautumisessa on kuitenkin hyvä pohtia myös jatkumoa – mikä on mahdollisesti vihamielisen toimijan seuraava, yllättäväkin askel. Epävakautta luovat tapahtumat on nähtävä osana uhkan kokonaisuutta, jossa taustalla on usein myös sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen tai painostaminen.
Asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan
Puolustusvoimain komentajan mukaan Suomen ratkaisussa vahva kansallinen puolustus ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ovat toiminnan perusta.
– Suorituskyvyissä painotamme jatkossa maapuolustusta, mutta kaikkia osa-alueita kehitetään, hän sanoi.
Suorituskykyvalinnoissa ei ole hänen mukaansa olemassa hopealuotia tai yhtä ratkaisevaa järjestelmää tai tapaa toimia.
– Julkisuudessa on keskusteltu paljon droonien merkityksestä. Tutkimme ja kehitämme miehittämättömiä ja autonomisia järjestelmiä eri toimintaympäristöissä ja tehtävissä. Yhtä lailla, meidän on kehitettävä miehittämättömien järjestelmien, erityisesti lennokkien torjuntakykyä. Uudet kyvyt eivät lähitulevaisuudessa korvaa nykyisiä joukkoja ja asejärjestelmiä. Molempia tarvitaan, toisiaan täydentäen.
Asevelvollisuusjärjestelmää Jaakkolan mukaan kehitetään jatkossakin ajan vaatimusten mukaisesti.
– Varusmiespalveluksen suorittavien määrää ikäluokasta pyritään kasvattamaan. Reserviläisiä käytetään entistä laajemmin esimerkiksi kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kouluttajina. Reservin yläikärajan nostamista koskeva hallituksen esitys on valmistelussa, komentaja kertoi.
– Parhaillaan laaditaan esitystä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Työssä huomioidaan mm Maanpuolustuskoulutuksen rooli paikallisjoukkojen kouluttajana. Myös ei-asevelvollisten osallistumismahdollisuuksia maamme turvallisuuden eteen tehtävään työhön pyritään lisäämään. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta, hän jatkoi.
Reserviin perustuva puolustusjärjestelmä tarvitsee Jaakkolan mukaan kouluttajansa, ylläpitäjänsä ja kehittäjänsä.
– Pyrimme lisäämään palkattua henkilöstöä vielä 1 500 henkilötyövuodella aiemmin päätettyjen 500:n lisäksi. Esimerkiksi viime vuonna riveihimme rekrytoitiin yli 200 uutta ammattilaista, ja tänä vuonna lisäys tulee olemaan samaa luokkaa. Myös sopimussotilaiden määrä on nostettu pysyvästi 500 henkilötyövuoteen. Uudistetut upseeri- ja aliupseerikoulutusohjelmat ovat käynnissä. Henkilöstön kohdentaminen etupainoisesti liittokunnan tehtäviin ja palvelussuhteiden kehittäminen jatkuvat, ja ensimmäinen tehtävä Naton komentorakenteessa on jo avoinna reserviläisille.
