Tämä käy ilmi Pääesikunnan Uutissuomalaiselle toimittamasta vuosikertomuksesta.
Laillisuusvalvonnan tehtävien määrä Puolustusvoimissa kasvoi viime vuonna 355:stä 406:een. Yhtä suurta lukua ei ole ollut nykymuotoisen, vuodesta 2014 alkaneen tilastoinnin aikana.
Puolustusvoimien mukaan 2024 ei kuitenkaan ollut mikään kriisivuosi.
– Viime vuosi ei ollut paha vaan hyvä. Se, että laillisuusvalvonnallisia tehtäviä ja kannanottoja saatiin tehtyä noinkin paljon, merkitsee myös, että oikein toimimisen ohjausta on pystytty antamaan enemmän, sotilaslakimies Pia Palojärvi Pääesikunnasta kertoo.
Hänen mukaansa Puolustusvoimien kokoisessa organisaatiossa on selvää, että virheitä tehdään kuten millä tahansa muullakin työpaikalla.
– Se, että virheet pystyttäisiin havaitsemaan mahdollisimman varhain ennen kuin ne ehtivät eskaloitua – mitä siis laillisuusvalvonta nimenomaisesti tekee – edesauttaa sekä Puolustusvoimien että sen virkamiesten mahdollisuuksia toimia oikein.
Puolustusvoimien laillisuusvalvonnan käsittelemät asiat vaihtelevat yksittäisen ihmisen varusmiespalvelusta tai virkasuhdetta koskevasta asiasta hyvinkin laajoihin Puolustusvoimien toimintaa hallinnollisesta näkökulmasta koskeviin toimintatapoihin.
Puolustusvoimien laillisuusvalvontakanavaan tehtiin viime vuonna 55 ilmoitusta. Se on vähemmän kuin toissa vuonna (70) mutta enemmän kuin kolme vuotta sitten (32), jolloin käräytyskanavaksikin kutsuttu valvontakeino otettiin käyttöön.
Palojärvi arvioi eron ilmoitusmäärissä menevän vuosittaisen vaihteluvälin piiriin.
