Puolustusvoimien komentajan, kenraali Janne Jaakkolan mukaan Ukrainan sodan taisteluvaiheen päättyminen ei ratkaise Venäjän muodostamaa turvallisuushaastetta Euroopalle. Jaakkola oli puhujavieraana keskiviikkona pidetyssä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämässä turvallisuuspolitiikan illassa.
– Venäjä valmistelee tällä hetkellä mittavaa reformia, jonka tavoitteena on kasvattaa asevoimien kokoa sekä perustaa uusia joukkoja ja johtoportaita, Jaakkola sanoi.
Hänen mukaansa ennen sotaa lähialueillamme oli noin 20 000 Venäjän sotilasta ja neljä korkean valmiuden prikaatia.
– Uudistusten tavoitteena on kasvattaa voimaa moninkertaiseksi ja perustaa prikaatien sijaan 4-5 divisioonaa, armeijakunta ja näiden tukijoukot. Tämä muutos on jo käynnissä ja seuraamme tarkkaan kehitystä, Jaakkola sanoi.
Jaakkola huomautti, että Venäjä on Ukrainan taistelutoimistaan ja mittavista miehistö- ja kalustotappioistaan huolimatta pystynyt sodan aikana kehittämään omia toimintatapojaan, välineistöään ja lisäämään sotateollista tuotantoaan.
– Tämän lisäksi se on liittolaistensa kautta saanut sekä uutta taistelukalustoa että mittavia määriä ampumatarvikkeita ja jopa sotilaita taistelemaan rintamalla. Joukoilla ja johtajilla on sotakokemusta sekä näkemystä läntisten sotilasjärjestelmien suorituskyvyistä ja haavoittuvuuksista.
Puolustusvoimien komentajan mukaan Suomi suhtautuu tilanteeseen analyyttisesti ja rauhallisesti.
– Sotilaallisesta näkökulmasta kykenemme tarvittaessa nopeisiin päätöksiin ja toimintaan, Jaakkola totesi.
Sodankäynnin ulkoistaminen ammattiarmeijalle ei enää riitä
Hänen mukaansa nykyinen turvallisuustilanne on osoittanut sen, että sodankäynnin ulkoistaminen ammattiasevoimille ei enää riitä.
– On palattu perinteiseen koko yhteiskunnan kykyyn ja tahtoon käydä sotaa. Tämä korostuu erityisesti sodan pitkittyessä.
Jaakkolan mukaan se edellyttää esimerkiksi henkilöstöreservejä, toimivaa liikekannallepanojärjestelmää, kykyä generoida henkilöstöä ja kykyä kouluttaa osaavaa sotilas- ja johtoreserviä.
– Reservin sotilaan perustaidot taistelukentällä ja eri tasoilla toimivien johtajien ammattitaito operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa ovat edelleen menestyksen perustekijöitä.
Puheenvuorossaan Jaakkola korosti, kuinka Suomen puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta.
Suomessa maanpuolustukseen liittyvän osaamisen taso ja maanpuolustustahto ovat pysyneet korkeina, sillä Suomi ei ole luopunut asevelvollisuuteen perustuvasta järjestelmästä missään vaiheessa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Jaakkola huomautti puheessaan, että meidän tulee maanpuolustuksessa kiinnittää huomiota osaamiseemme myös jatkossa.
– Turvaa itsesi, niin voit turvata muita.
– Suomen on oltava luja lukko pohjoisessa. Huolehdimme omasta puolustuksestamme uhkaamatta ketään, Jaakkola painotti.
