Puolustusvoimille kaavaillut uudet valtuudet rikosten torjunnassa nostattavat kritiikkiä. Hallituksen lakiluonnoksen mukaan Pääesikunta saisi jatkossa poliisille perinteisesti kuuluvia tehtäviä ja toimivaltuuksia liittyen myös sotilasrikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen.
”Tällä uudistuksella Puolustusvoimille annetaan toimivaltuuksia sellaiselle tehtäväkentälle, josta voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastaa yleisviranosaisena poliisi”, toteaa Upseeriliitto kriittisessä lausunnossaan.
Muutosesitykset sisältyvät hallituksen lakiluonnokseen sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa. Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi muutama viikko sitten.
Upseeriliiton mielestä Puolustusvoimien tulisi keskittyä rikostorjunnan sijasta ydintehtäväänsä eli maanpuolustukseen eikä poliisille kuuluvaan rikosten torjuntaan. Liitto on huolissaan Puolustusvoimissa palvelevan henkilöstön oikeusturvasta.
Upseeriliiton mukaan ”vaarana on, että sama taho (Pääesikunta) ohjaa toimintaa, valvoo sitä, kohdistaa toimijoihin rikostorjuntatoimenpiteitä ja huolehtii esitutkinnasta siihen liittyvine pakkokeinoineen (viime kädessä syyteharkintaan saakka).”
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita hämmästelee, ”onko tätä päivää, että työnantajalle annettaisiin näin uusia toimivaltuuksia sisäiseen tutkintaan?”
– Olen kuullut kentältä, että Puolustusvoimissa tehdään jo nytkin pimeää tutkintaa, jolloin tutkinnan kohde ei tiedä, että häntä tutkitaan, Viita sanoo Verkkouutisille.
Toistaiseksi voimassa olevan lain mukaan Pääesikunnan tehtävänä on sotilasrikoksiin liittyen vain niiden selvittäminen eli esitutkinta. Lakiluonnoksen mukaan olisi ”tarkoituksenmukaisempaa, ettei rikostorjunnan eri tehtäviä hajauteta eri viranomaisille”, minkä takia Pääesikunnan tehtävänkuvaa halutaan laajentaa.
Lisävaltuuksia perustellaan myös toimintaympäristön muutoksilla ja sillä, että ”Puolustusvoimien on kyettävä toteuttaman lakisääteiset tehtävänsä kaikissa valmiustilanteissa, normaalioloista poikkeusoloihin”.
Upseeriliitto on pyytänyt lakiluonnoksesta oikeustieteellistä arviota rikos- ja prosessioikeuden professorilta Matti Tolvaselta. Hän suhtautuu lakiluonnokseen kriittisesti:
”Ensiksikin herää kysymys, miksi tällaista uudistusta kaavaillaan juuri nyt. Puolustusvoimien olettaisi keskittyvän nykyisessä maailmantilanteessa ydintehtäväänsä, sotilaalliseen maanpuolustukseen. Onko onnistuneesti läpiviety sotilastiedustelulaki innoittanut yritykseen laajentaa toimivaltuuksia myös sotilasrikosten rikostorjunnassa? Toiseksi huomiota herättää se, että useita keskeisiä toimivaltuuksien laajennuksia perustellaan varsin yleisluontoisesti. Kovaa tilastotietoa rikosuhista ei esitysluonnokseen sisälly”, Tolvanen katsoo arviossaan.
Tolvanen toteaa, että lainuudistusta on perusteltu ensinnäkin sillä, että Puolustusvoimilla on jo oikeus toimittaa tiettyjen laissa säädettyjen rikosten esitutkinta.
”Tämä perustelu ei ole pätevä, oikeudesta toimittaa esitutkintaa ei voida johtaa toimivaltuuksien laajennusta rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen sekä siihen liittyvään pakkokeinojen käyttöön”, katsoo Tolvanen.
Lakiluonnoksen mukaan sotilasrikoksia tulee vuosittain Puolustusvoimien tietoon kolmisen tuhatta. Syyteharkintaan näistä päätyy kymmenesosa.
”Näistäkin suuri, ellei suurin osa on varusmiesten ja kertausharjoituksiin määrättyjen reserviläisten tekemiä, rikoksina varsin vähäisiä ja näytöltään helppoja rikostapauksia. Varsinaisten sotilasrikosten määrällä tai laadulla nyt esitettyä toimivallan laajennusta rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen ei voi kestävästi perustella. Voi sanoa, että näin perustellen ollaan likimain ampumassa tykillä hyttystä”.
Verkkouutiset pyysi lakiluonnokseen liittyen kommenttia myös Pääesikunnasta, mutta sieltä ei ehditty vastata haastattelupyyntöön annetun aikataulun puitteissa.
