Venäjän presidentti Vladimir Putinilla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin vetäytyä Itä-Ukrainasta saadakseen Venäjällä yhä pahenevan finanssikriisin kuriin, arvioivat MarketWatchin haastattelemat talousasiantuntijat.
Länsimaiden asettamat pakotteet, öljyn hinnan putoaminen ja venäläinen kapitalismi, jossa elinkeinoelämä ja valtion hallinto sulautuvat yhteen, ovat luoneet myrskyn Venäjän rahoitusmarkkinoilla.
Toistaiseksi Venäjän keskuspankki ei ole onnistunut pysäyttämään ruplan heikentymistä, vaikka keskuspankki nosti ohjauskorkonsa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Venäjän keskuspankilta odotetaan nyt uusia toimia valuutan vakauttamiseksi.
– Mitä Putin voi tehdä? Hän ei pysty uudistamaan taloutta. Hän on umpikujassa. Hän voi ainoastaan vetäytyä Itä-Ukrainasta, jotta länsimaat poistaisivat Venäjälle asettamansa talouspakotteet, sanoo Peterson Instituten vanhempi tutkija Anders Aslund.
Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon vanhempi tutkija Andy Kuchins on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Putinin “ainoa rationaalinen ratkaisu” on vetäytyä Itä-Ukrainasta siten, että hän ei menetä kasvojaan.
Kuchins pitää kuitenkin mahdollisena, että Putin reagoi heikentyvään taloustilanteeseen aggressiivisesti lisäämällä toimia Itä-Ukrainassa ”tai jopa muilla alueilla”.
Useat analyytikot ovat arvioineet, että Venäjän hallituksen seuraava askel olisi pääomaliikkeiden rajoittaminen.
Aslund kuitenkin korostaa, että pääomaliikkeiden rajoittaminen ei toimi.
– Venäläisiin ei voi vaikuttaa pääomaliikkeiden rajoittamisella, he ovat liian fiksuja alistuakseen siihen, Aslund toteaa.
Tarve rakenteellisille uudistuksille
Öljyn halpeneminen on tärkeä syy ruplan viime päivien romahdukseen, mutta se ei ole ainut syy Venäjän vaikeuksiin. Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on viime vuosina epäonnistunut uudistumisessa ainakin kolmella tavalla.
Venäjän yksipuolinen talous perustuu ennen kaikkea öljyyn: valtion tuloista puolet tulee öljyveroista.
– Nyt pitäisi löytää kasvua ihan uusista paikoista, tuumaa vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjä ei ole ollut myöskään halukas päästämään ulkomaisia yrityksiä maahan.
– On epätodennäköistä, että yritykset parantavat toimintaansa, elleivät ne kohtaa kilpailua, kertoo Venäjään perehtynyt professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Dmitri Medvedevin presidenttikaudella maa yritti ratkaista rakenteellisia ongelmia ja purkaa talouden esteitä, kuten korruptiota.
Presidentti Vladimir Putinin palattua valtaan poliittiset uudistukset ovat kuitenkin pysähtyneet tyystin.
– Kaikki venäläiset neuvonantajat ja taloustieteilijät ovat kirjoittaneet pitkiä mietintöjä, mutta hallitus ei ole oikein tehnyt mitään, Sutela sanoo.
Yritykset ovat epäröineet investoida Venäjälle, koska Poliittinen epävarmuus synnyttää myös taloudellista epävarmuutta.
Epäröinnin syitä ovat muun muassa oikeuslaitoksen epäluotettavuus ja omaisuudensuojan heikkous.
