Pörssikurssit ovat olleet rajussa laskussa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti asettamistaan tuontitulleista. Maanantaina Hongkongin indeksi oli yli kymmenen prosentin syöksyssä, ja myös Euroopassa pörssit olivat 5–10 prosentin laskussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pörssiosakkeisiin sijoittaneiden varallisuudesta on lyhyessä ajassa voinut sulaa suuria summia pois. Nopeasti muuttunut tilanne on saanut monet sijoittajat paniikkiin.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kehottaa sijoittajia pysymään rauhallisena.
– Nyt on myöhäistä painaa paniikkinappulaa. Jos aiot panikoida, se kannattaa tehdä ensimmäisten joukossa, Oksaharju sanoo Verkkouutisille.
Tyypillinen paniikkireaktio kurssilaskun aikana on myydä kaikki osakeomistuksensa tappiolla pois. Se ei ole suositeltavaa.
– Ylipäätään yksityissijoittajan ei kannata nousuissa eikä laskuissa äänestää kerralla koko varallisuudellaan, vaan tehdä pienempiä ostoja ja myyntejä ja sitä kautta tasapainottaa omaa sijoitustoimintaansa, Oksaharju toteaa.
Hänen mukaansa epävakaassa markkinatilanteessa sijoitusriskiä voi pienentää kotouttamalla hallitusti osan sijoituksista. Päätös voi olla perusteltu, jos sijoitettuja varoja tarvitsee esimerkiksi arjen hankintoihin.
– Yöuniaan tämän takia ei kannata menettää.
Tunteille ei saa antaa valtaa
Nykyistä kriisiä Oksaharju kuvailee samanlaiseksi kuin koronapandemian alkua, eurokriisiä tai vuosien 2008–2009 finanssikriisiä.
– Enteet ovat hyvin samanlaiset. Toisin kuin aiemmissa kriiseissä, tämä on täysin itse aiheutettua, Oksaharju sanoo viitaten Trumpin hallinnon politiikkaan.
Samalla Oksaharju muistuttaa, että osakemarkkinat ovat toipuneet myös aiemmista kriiseistä.
– Monelle aloittavalle sijoittajalle tämän tyyppiset markkinaturbulenssit voivat olla paikkoja, joissa on kannattavaa tehdä pitkän aikavälin uusia ostoja.
Pahin virhe on kuitenkin se, että osakesijoituksessa päätöksiä tehdään tunteella eikä järjellä.
– Sijoituspäätösten pitää perustua kohtuulliseen harkintaan ja järjenkäyttöön, Oksaharju muistuttaa.
Esimerkiksi sijoittamisen aloittaminen nyt kaikilla säästöillään ei välttämättä ole kannattavaa.
– Se voi olla yhtä huono päätös kuin se, että myy osakkeensa kurssien laskiessa. Suunnitelmallisuus ja lievät kaarteet omassa osto- ja myyntitoiminnassa ovat aina parempia kuin nopeat äkkiliikkeet. Kuten ikuinen mantra toistaa, hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas ja hyvä ystävä, Oksaharju toteaa.
Trumpin hallinnon aiheuttama pörssilasku tuskin tulee kestämään ikuisesti. Sen kestoa on vielä kuitenkin mahdotonta arvioida.
– Trumpin hallinnon nöyrtymisen kautta tämä voitaisiin päättää hyvin nopeasti. Samaan hengenvetoon on todettava, että niitä kolmea sanaa (”Trumpin hallinnon nöyrtyminen”) en usko lukevani lähipäivien lehdistä.
Oksaharju arvioi, että pörssimarkkinoilla tullaan näkemään rajua turbulenssia myös tulevina viikkoina.
– Markkina löytää jossain vaiheessa pohjan. Se mikä on kriittisintä, on se, rajoittuvatko vaikutukset finanssimaailmaan. Eikä välittyisi pankkien luotonantoihin yrityksille ja kotitalouksille. Siinä vaiheessa olisimme samassa tilanteessa kuin finanssikriisin 2008– 2009 aikana.
Osakkeisiin sijoittavan kannattaa muistaa myös eräs asia: sijoittamiseen liittyy aina riski. Se konkretisoituu juuri tämänkaltaisissa vaikeissa tilanteissa.
– Mitä korkeampi riski on, sitä korkeampi sen aikavälin tuotto-odotus on hajautetussa salkussa.
Markkina toipuu – ennemmin tai myöhemmin
Osakesijoittamista on usein luonnehdittu hyväksi tavaksi vaurastua pidemmällä aikavälillä. Se ohjeistus ei nykyisessä tilanteessa ole muuttunut mihinkään.
– Jos emme usko markkinoiden nousuun jollain aikajänteellä, silloin meillä on monta muutakin ongelmaa, Oksaharju toteaa.
Oksaharjun mukaan on odotettavissa, että pitkällä aikavälillä osa yrityksistä tulee toipumaan Trumpin hallinnon aiheuttamista kurssilaskuista. Kuten myös aiemmissa kriiseissä, kaikki yritykset ja toimialat eivät muutoksesta silti välttämättä toivu.
– Tällaisen politiikan jatkuessa tulemme näkemään muutoksia maailmanlaajuisessa kilpailuasetelmassa. Menestyvät länsimaiset pörssiyhtiöt tulevat olemaan osa yksityissijoittajan salkkua perustellusti.
Viime aikoina on käyty keskustelua myös siitä, uskaltaako yhdysvaltalaisiin osakkeisiin ja rahastoihin enää sijoittaa. Oksaharju kääntäisi kysymyksen toisinpäin: uskaltaako sijoittaja olla omistamatta amerikkalaisia osakkeita?
– Viimeaikaisia turbulensseja lukuun ottamatta suuret teknologiayhtiöt ovat tehneet Yhdysvalloissa yritystasolla kvartaalin aikana enemmän tulosta kuin koko Helsingin pörssi tekee vuodessa yhteensä. Jos mietitään USA:n seitsemää suurinta teknologiayritystä, niiden yhteenlaskettu pörssiarvo vastaa koko euroalueen bruttokansantuotetta.
Oksaharjun mukaan menestyvimmät amerikkalaiset teknologiayhtiöt ovat siis suurempia kuin yksittäiset Euroopan valtiot.
– Minun on vaikeaa nähdä, että pölyn laskeuduttua ne yhtiöt eivät olisi globaalisti kilpailukykyisiä. Halusimme sitä tai emme, Trumpin politiikka pyrkii pohjimmiltaan siihen, että suuret amerikkalaiset korporaatiot voittaisivat vielä enemmän tulevaisuudessa kuin menneisyydessä, Oksaharju toteaa.
LUE MYÖS:
Tehtiinkö kauppasodan lietsoneet tariffit tekoälyllä?
Millainen tili kannattaa avata sijoittamiseen? Asiantuntija vääntää rautalangasta