Nuorten yleinen turvallisuudentunne on selkeästi heikentynyt viime vuosien aikana ja alaikäisten tekemät ryöstöt sekä väkivallanteot ovat selvästi lisääntyneet. Poliisin tietoon päätyy kuitenkin vain murto-osa rikoksista.
Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkö Ville Hinkkanen kertoo Twitter-kirjoituksessaan, että lähes kaikki alaikäisten tekemät rikokset jäävät viranomaisilta huomaamatta.
Hinkkanen kertoo, että nuorten tekemää ja kokemaa rikollisuutta on viimeksi selvitetty Krimon nuorisorikollisuuskyselyllä vuonna 2020.
– Yhdeksäsluokkalaisista vastaajista 2 prosenttia kertoi osallistuneensa itse vuoden aikana ryöstörikokseen ja 3 prosenttia oli joutunut ryöstön uhriksi, 16-vuotiaista noin 1800 joutui siis ryöstörikoksen uhriksi, Hinkkanen kirjoittaa.
Poliisin tietoon 15-17-vuotiaisiin nuoriin kohdistuneita ryöstöjä tuli kuitenkin vain 177, joista noin kolmasosan voidaan olettaa kohdistuneen nimenomaan 16-vuotiaisiin.
– Poliisille ilmoitettiin ryöstöistä siis vain noin 3 prosenttia, Hinkkanen kirjoittaa.
Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan vuosien 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso on lisääntynyt kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta.
Tekijöitä ei useinkaan tavoiteta ja kiinnijäämisriski on verrattain pieni. Hinkkasen mukaan enintään kymmenen prosenttia 16-vuotiaista tekijöistä jäi kiinni kyselyn perusteella.
Verkkouutiset haastatteli aiemmin lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarista. Haastattelussa hän kertoi, että tilanteeseen tulee puuttua nopeasti.
– Kehitys vuoteen 2015 saakka on ollut valtavan hyvää, mutta sen jälkeen tilanne on heikentynyt. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin heikko verrattuna esimerkiksi 1990-lukuun. Tilanteeseen tulee kuitenkin tarttua saman tien, ennen kuin väkivallan kehä alkaa ruokkimaan itseään, Pekkarinen kertoi Verkkouutisille.
Rikoksista ilmoittamisen alttius on vuodenajasta riippumatta pysynyt tyypillisellä samalla tasolla. Myös Hinkkanen näkee, että kehityssuuntaan tulee reagoida.
– Lyhyen ajan muutokset poliisitilastoissa heijastavat siten todennäköisesti myös todellisen eli kokonaisrikollisuuden kehitystä, Hinkkanen kirjoittaa.
Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös nuorten käyttäytymisessä. Perheen merkitys haastavina aikoina on suuri ehkäisevän toiminnan näkökulmasta. Vanhempien mukaan saaminen nuorten kanssa työskentelyyn on lapsiasiainvaltuutetun mukaan tärkeä osa kokonaisuutta.
– Viimeiset vuodet ovat monessa perheessä olleet erittäin raskaita. Lapsiköyhyys on lisääntynyt ja 10 prosenttia perheistä on köyhien perheiden puolella. Tällaiset tekijät vaikuttavat myös nuoren käyttäytymiseen, Pekkarinen kertoo.
Asiantuntijoiden mukaan lasten tekemät ja lapsiin kohdistuvat rikokset ovat herkkiä ilmoittamisen muutoksille.
– Koska vain pieni osa vakavistakin rikoksista ilmoitetaan, vähäisetkin muutokset ilmoittamisessa vaikuttavat merkittävästi poliisin kirjaamien rikosten määrään, Hinkkanen kertoo.
Ilmoitusalttiuden muutos selittää tilastoitua kehitystä varsinkin pitkällä aikavälillä.
– Rikollisuus vähenee, mutta poliisin tietoon tulee entistä suurempi osa. Tämä tarkoittaa, että kiinnijäämisriski kasvaa, Hinkkanen kertoo.
LUE MYÖS:
Lapsivaltuutettu alaikäisten rikoksista: Nyt on korkea aika toimia
Alaikäisten väkivaltarikokset kasvaneet merkittävästi
Näin moni teini-ikäisten väkivaltarikos tehdään joukolla
16-vuotiaista noin 1800 joutui siis ryöstörikoksen uhriksi.
Poliisin tietoon 15—17-vuotiaisiin kohdistuneita ryöstöjä tuli kuitenkin vain 177 ja voidaan olettaa että 16-vuotiaisiin kohdistui kolmasosa eli n. 60.
Poliisille ilmoitettiin ryöstöistä siis vain noin 3 %.
3/
— Ville Hinkkanen (@VilleHinkkanen) June 15, 2023
Pitkällä aikavälillä lapsiin kohdistuvien rikosten tilastoitua kehitystä selittääkin suurelta osin ilmoitusalttiuden muutos.
Rikollisuus vähenee, mutta poliisin tietoon tulee siitä entistä suurempi osa. Tämä tarkoittaa, että kiinnijäämisriski kasvaa.
7/7
— Ville Hinkkanen (@VilleHinkkanen) June 15, 2023
