Danske Bankin tuoreessa Nordic Outlook -raportissa näkyy, miten pahasti Suomen talouskasvu on jäänyt 2020-luvulla jälkeen muista Pohjoismaista.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen on jakanut Twitterissä tilaston Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan bruttokansantuotteen kehityksestä. Siinä Norja karkaa muilta, ja Suomi jää kauas taakse.
– Suomen talouden palautuminen koronasta asettuu perspektiiviin. Julkisen talouden puolelta tämän vuoden 2023 luvut vielä karumpia, Pakarinen toteaa Twitterissä.
Suomen julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia, kun se samaan aikaan Ruotsissa kasvaa 0,9 prosenttia ja Tanskassa kaventuu yhden prosentin.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa 71 prosenttia, kun suhde on alle 30 prosenttia Ruotsissa ja Tanskassa.
– Ryhtiliike taloudenpitoon tarvitaan, Pakarinen toteaa.
Danske Bankin mukaan Pohjoismaat ovat suurelta osin kärsineet inflaatiosta yhtä paljon kuin muut Euroopan maat, vaikka ne ovat paljon vähemmän riippuvaisia venäläisestä maakaasusta.
Tästä huolimatta korkean inflaation hillitseminen on alkaneen vuoden tärkeimpiä tavoitteita.
– Taantuma koettelee Ruotsia, Tanskaa ja Suomea. Norjalla menee hiukan paremmin. 2024 on mahdollisuus jo talouskasvun vuoteen, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Twitterissä.
Suomen talouden palautuminen koronasta asettuu perspektiiviin. Julkisen talouden puolelta tämän vuoden 2023 luvut vielä karumpia:
Jäämä/BKT, %
🇩🇰 +1,0 %
🇸🇪 -0,9 %
🇫🇮 -2,5 %Julkinen velka/BKT, %
🇩🇰 28 %
🇸🇪 29 %
🇫🇮 71 %Ryhtiliike taloudenpitoon tarvitaan. https://t.co/d6bNEodUwG
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) January 5, 2023
Taantuma koettelee Ruotsia 🇸🇪, Tanskaa 🇩🇰 ja Suomea 🇫🇮. Norjalla 🇳🇴 menee hiukan paremmin. 2024 on mahdollisuus jo talouskasvun vuoteen. Lue lisää uunituoreesta Nordic Outlook -raportista https://t.co/fp3fPbrWPT pic.twitter.com/CbCZy3cjlG
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) January 5, 2023
