Juuri ennen Genevessä järjestettyä kansainvälistä Ukrainan rauhankokousta Vladimir Putin antoi lausunnon, jossa hän ilmoitti olevansa valmis lopettamaan aloittamansa hyökkäyssodan, jos Ukraina hyväksyy hänen asettamansa ehdot.
Nämä ehdot olivat Venäjä-asiantuntija Ksenija Kirillovan mukaan kuitenkin sellaiset, että Ukraina ei voi niihin suostua, mutta eivät myöskään sotaa kiihkeästi kannattavat radikaalinationalistit Venäjällä. Putinin esittelemä ”rauhanmalli” saattaa siis johtaa pikemminkin sodan eskaloitumiseen.
Rauhanneuvottelujen edellytyksenä olisi Putinin mukaan se, että Ukraina vetää joukkonsa Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueilta, luopuu pyrkimyksestään liittyä Natoon ja riisuu itsensä aseista. Lisäksi lännen olisi kumottava kaikki Venäjään kohdistuvat pakotteet.
Putinin viime viikkoina toistuvasti ilmaiseman neuvotteluhalukkuuden taustalla saattaa hänen mukaansa heijastua huoli yhtäältä lännen Ukrainalle myöntämien mittavien apupakettien vaikutuksista, toisaalta kasvavasta sotaväsymyksestä Venäjällä. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että Putinin puheet ovat usein kaukana hänen todellisista tavoitteistaan.
– Asettamalla ennakkoehtoja, jotka eivät ole hyväksyttävissä, Venäjän presidentti itse asiassa viestittää aikovansa jatkaa sotaa ja kieltäytyvänsä kaikista myönnytyksistä, Center for European Policy Analysis -ajatushautomon ja Jamestown Foundationin tutkijana toimiva Kirillova arvioi artikkelissaan.
Tämän on päätelty johtavan vastakkainasettelun kiihtymiseen muun muassa Venäjän tiedustelupalvelujen Eurooppaan kohdistamien sabotaasi- ja kyberiskujen muodossa.
Kremliä lähellä olevien venäläisten radikaalinationalistien reaktiot Putinin puheisiin viittaavat Kirillovan mukaan siihen, että rauhanneuvottelujen ei uskota olevan lähellä.
Esimerkiksi ortodoksioligarkiksi luonnehdittu Tsargrad-televisiokanavan perustaja Konstantin Malofejev kuvasi Putinin aloitetta ”täysin oikeaksi askeleksi”, mutta kertoi saman tien toivovansa, että länsi hylkäisi Putinin ehdot, jotta sota voisi jatkua.
Itä-Ukrainassa operoinut pahamaineinen entinen tiedustelu-upseeri Igor Girkin alias Strelkov liittolaisineen suhtautui Putinin ehtoihin avoimen kielteisesti ja väitti niiden palvelevan lähinnä Yhdysvaltojen ja Kiinan etuja.
Radikaalinationalisteja hiertää Kirillovan mukaan se, että Putinin mallissa Ukraina hallitsisi edelleen 80 prosenttia nykyisestä alueestaan ja että elintaso vapailla alueilla olisi yhä korkeampi kuin niillä, jotka tunnustettaisiin osaksi Venäjää. Tässä Kirillova näkee kaikuja kylmän sodan aikaisen Länsi-Saksan ja Venäjän etupiiriin kuuluneen DDR:n räikeistä hyvinvointieroista.
– Nämä ääriainekset väittävät, että sota ei voi päättyä muuten kuin tuhoamalla Ukraina itsenäisenä valtiona. He siis torjuvat täysin Putinin ”rauhanaloitteet”. Tämä herättää kysymyksen siitä, pystyisikö Putin lopettamaan sotaa, vaikka hän itse niin haluaisi, Kirillova toteaa.
Nopeaa voittoa uhonnut diktaattori on saattanut tulla johdattaneeksi maansa kamppailuun, jonka lopettamisen avaimet eivät ole enää ainakaan hänen omissa käsissään.
