Suomen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelejä pelaavien määrä on pysynyt suunnilleen vakiona noin 5-6 prosentissa väestöstä, mutta järjestelmän ulkopuolelle hävitty rahamäärä, eli niin sanottu pelikate, on kuitenkin huomattava. Arvion mukaan summa on todennäköisesti noin 500–550 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmää arvioineesta esiselvityksestä ilmenee, että noin puolet kaikesta verkossa tapahtuvasta rahapelaamisesta suuntautuu järjestelmän ulkopuolisiin peleihin. Järjestelmän ulkopuolelle pelaaminen aiheuttaa myös merkittäviä rahapelihaittoja, joiden tehokas ennaltaehkäisy nykyjärjestelmän puitteissa toimittaessa on haastavaa.
Esiselvityksessä tarkasteltiin viiden verrokkimaan (Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti ja Ranska) kansallisia rahapelijärjestelmiä. Näistä maista Norjassa on käytössä rahapelaamisen yksinoikeusjärjestelmä, kun taas muissa maissa on otettu käyttöön online-rahapelien lisenssijärjestelmä.
Raportin mukaan lisenssijärjestelmän käyttöön ottaneissa verrokkimaissa on onnistuttu parantamaan merkittävästi online-rahapelaamisen kanavointiastetta. Norjan yksinoikeusjärjestelmän kanavointiasteesta on selvitystyön aikana puolestaan esitetty vaihtelevia arvioita. Kanavointiaste kuvaa sitä osuutta rahapelaamisesta, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn rahapelitarjontaan.
Raportin mukaan Suomen yksinoikeusjärjestelmä kaipaa muutoksia. Pääasialliset vaihtoehdot korkeamman kanavointiasteen saavuttamiseksi online-rahapeleissä ovat raportin mukaan uusien rajoitusten säätäminen, joilla ehkäistään nykyistä tehokkaammin rahapelaamista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle, tai siirtyminen online-rahapelien lisenssijärjestelmään.
Valinta näiden vaihtoehtojen välillä tulisi tehdä perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan tutkittuun tietoon vaihtoehtojen todennäköisistä yhteiskunnallisista hyödyistä ja haitoista.
Selvitystyöryhmän tänään julkaisemassa raportissa on kuvattu keskeisimpiä näkökohtia, jotka tulisi huomioida mahdollisen Suomen lisenssijärjestelmän jatkovalmistelussa. Lisenssijärjestelmässä olisi todennäköisesti mahdollista saavuttaa nykytilannetta korkeampi kanavointiaste online-rahapeleissä.
Korkean kanavointiasteen saavuttaminen on kuitenkin viime kädessä riippuvaista lisenssijärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisesta sääntelystä sekä rahapelituottojen verotuksesta. Myös lisenssijärjestelmässä korkeaa kanavointiastetta on tuettava järjestelmän ulkopuoliseen lainvastaiseen pelitarjontaan kohdistuvilla rajoituksilla.
Raportissa korostetaan, että rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja vähentämisen tulee säilyä rahapelipolitiikan johtavana tavoitteena myös mahdollisessa lisenssijärjestelmässä. Tämä edellyttää rahapelien markkinoinnin tiukkaa sääntelyä sekä laajaa toimenpidekokonaisuutta rahapelihaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Tehokkaan viranomaisvalvonnan edellyttämien resurssien varmistaminen on myös edellytys mahdollisen lisenssijärjestelmän käyttöönotolle.
Raportin mukaan mahdollisen lisenssijärjestelmän käyttöönoton tulee perustua huolelliseen selvitystyöhön uudistuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja erityisesti sen todennäköisistä vaikutuksista rahapelihaittojen esiintyvyyteen. Myös lisenssijärjestelmää koskevan sääntelyn valmistelulle tulee varata riittävästi aikaa.
Sisäministeriön 5.1.2023 asettaman hankkeen tavoitteena oli luoda tilannekuva ja laatia kartoitus erilaisista rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista malleista poliittisen päätöksenteon tueksi.
Hankkeessa selvityshenkilöinä toimivat Harri Sailas (puheenjohtaja), Tuija Brax, Riitta Matilainen sekä Mikko Alkio.
