Valtion velkaantuminen olisi kiihtynyt entisestään varsin nopeasti ilman hallituksen kehysriihessä päättämiä kovia sopeutustoimia, valtiovarainministeriön taloudellisesta katsauksesta ilmenee.
Aiempia ennusteita pahemmin heikentynyt talouden tilanne merkitsee, ettei tänä vuonna ole odotettavissa merkittävää verotulojen kasvua. Julkisen talouden menot sitä vastoin kasvavat nopeasti ja alijäämä heikkenee edelleen 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2024.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kevään kehysriihessä toimista, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla.
Ilman lisätoimia ennuste olisi synkkä.
Julkisen talouden alijäämä olisi ministeriön ennusteen mukaan usean vuoden ajan yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen, velka kasvaisi nopeasti ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.
Hallituksen päättämien toimien vaikutus on huomioitu ennusteessa. Siinä katsotaan, että alijäämän olevan vuonna 2028 alle kaksi prosenttia suhteessa bkt:hen.
– Hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua, ministeriön tiedotteessa todetaan.
Ministeriön ennusteessa tarjoillaan myös katsaus (alla) siitä, millainen julkisen talouden tilannekuva olisi ollut ilman hallituksen päättämiä toimia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vaikka hallituksen toimet taittavatkin velkaantumista, on esimerkiksi ennuste valtionhallinnon korkomenoista yhä varsin synkkä. Luvut alleviivaavat velkaantumisen hillitsemisen merkitystä julkiselle taloudelle.
Halvan velkarahan ajoista on tultu kauas. Korkomenot ovat kasvaneet nopeasti ja pysyvät myös korkealla korkotason nousun vuoksi. Korkomenoihin arvioidaan palavan hallituksen toimistakin huolimatta vuonna 2028 jo 4,3 miljardia euroa, kun ne olivat vuonna 2023 noin 2,4 miljardia euroa.
Epäsuotuisille yllätyksille ei ole tilaa
Ministeriön katsauksen perusteella Suomen julkisen talouden tilanne on kovista ratkaisuista riippumatta sellainen, että myös tulevat päättäjät joutuvat sopeutustoimiin.
Katsauksessa arvioidaan, että hallituksen nyt päättämät toimet auttavat hillitsemään alijäämän kasvua niin, että joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn voidaan välttää.
– Jos lisäksi hyvinvointialueet kykenisivät hillitsemään menojensa kasvua suunnitellusti ja uudistukset lisäisivät työllisyyttä täysimääräisesti, myös julkisen velan kasvu tasaantuisi suhteessa kokonaistuotantoon hallituskauden loppuun mennessä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
”Epäsuotuisille yllätyksille” ei kuitenkaan virkamiesarvion mukaan ole tilaa.
Kun suhdanne tasaantuu, uhkaa kasvu hidastua ennusteen perusteella runsaaseen yhteen prosenttiin. Katsauksessa sanotaan suoraan, ettei tällainen kasvuvauhti yksinkertaisesti riitä hyvinvointivaltion rahoittamiseksi Suomessa. Alijäämien ja velan varoitetaan alkavan kasvaa uudelleen suhteessa kokonaistuotantoon 2030-luvulle tultaessa.
Valtiovarainministeriön mukaan työtä sen eteen, että julkisessa taloudenpidossa saadaan aikaan kestävä käänne, pitää tehdä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.
Katsauksessa listataan kovia kysymyksiä, joiden todetaan löytyvän myös seuraavien päättäjien pöydältä:
– Minkä palvelulupauksen päättäjät antavat kansalaisille? Miten ylläpidetään kokonaisverokertymää, jotta palvelulupaus kyetään rahoittamaan? Miten koulutetaan osaajia ja varmistetaan riittävä työvoima? Miten kasvava osa globaalista investointien virrasta saadaan houkuteltua Suomeen?
– Miten rakennetaan edellytykset sille, että Suomi pärjää kilpailussa markkinoilla, kun uudet teknologiat, tekoäly, ilmastonmuutos, energiasiirtymä ja uusteollistaminen muuttavat tuotannon ja kulutuksen totuttuja rakenteita? Miten rakennetaan luottamusta siihen, että hankalienkin päätöksen pontimena on pyrkimys yhteiseen hyvään?
LUE MYÖS:
Näkökulma: Tuhansille virkamiehille kenkää, talouskurimus on vasta alussa
