Tänään julkaistu pankkibarometri viestii talouteen orastavaa optimismia. Kotitalouksien luotonkysynnässä näkyy selvää vilkastumista ja erityisesti asuntolainojen kysyntä on kasvussa.
– Suomen talouskehitys on jatkunut tänä vuonna vaisuna. Talouden synkänpuoleisista tunnelmista ja maailmanpolitiikan tapahtumista huolimatta onneksi orastavaa optimismia on näköpiirissä. Korkotason lasku ja inflaation hidastuminen ovat vähitellen vauhdittamassa kysyntää, ja asuntomarkkinoillakin aallonpohjan arvioidaan olevan ohi. Viimeaikaisten talousennusteiden ohella tämä käsitys saa tukea myös Finanssiala ry:n uudesta Pankkibarometrista, summaa tiedotteessa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
FA:n jäsenpankkien syksyn aikana julkistamien talousennusteiden mukaan BKT:n kasvun ennakoidaan vuosina 2025 ja 2026 piristyvän mutta jäävän edelleen vaatimattomaksi, noin 1,5 ja 2 prosentin haarukkaan.
Työttömyyden ennustetaan alenevan vähitellen 7,5 prosentin tuntumaan. Maailmantalouden kasvun vauhdittuminen auttaa myös Suomea, vaikka euroalueella ja etenkin alueen suurimmassa taloudessa Saksassa näkymät ovat heikot.
Erityisesti asuntorakentaminen on ollut vuosina 2023 ja 2024 vaisua – uusien asuntoaloitusten määrä on jäämässä tänä vuonna alle puoleen parin vuoden takaisesta, alle 20000 asuntoon.
Veli-Matti Mattila totesi FA:n järjestämässä ekonomistien webinaarissa, että tänä vuonna liikkeelle lähteneessä asuntotuotannosta lähes kaikki on tuettua ja niin sanottuja kovan rahan kohteita ei juuri ole aloitettu.
Korkotason nousu ja työttömyyden lisääntyminen ovat pitäneet tähän asti kotitaloudet varovaisina niin asuntomarkkinoilla kuin kulutuspäätöksissäkin.
Pankkibarometrissa pankinjohtajat arvioivat, että kotitalouksien luotonkysyntä on ollut vuoden 2024 lopulla selkeästi vuodentakaista parempaa. Kysyntää kuvaava saldoluku nousi reippaasti, ja yli 70 prosenttia vastaajista arvioi kysynnän vilkastuneen.
Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä alkuvuodelle 2025 ovat pysyneet niin ikään korkeina. Erityisesti asunnon hankintaan ja remontointiin otettavien luottojen kysynnän odotetaan olevan selvästi vuodentakaista vilkkaampaa.
Kuluttajat uskovat korkotason yhä nousevan
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo totesi keskustelussa, että positiivisia merkkejä on ilmassa, mutta rakettimaista nousua rakennusalalle tai muutenkaan ei ole odotettavissa.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoi, että korkotason lasku ja muut hyvät uutiset ovat ”musiikkia korville”, koska kuluttajien tunnelmat ovat olleet pitkään niin alavireiset. Ostovoima on kasvanut jo vuoden verran, mutta tasolle, jolta lähdettiin ennen kuin inflaatio alkoi laukata, on vielä kirittävää. ”Vastatuulitekijänä” Mikkonen mainitsi työttömyyden kasvun.
– Suurta hurlumheitä en odota vielä ensi vuonna asuntomarkkinoilla, Mikkonen kiteytti.
Hän sanoi yllättyneensä Säästöpankkien asiakkailleen tekemän tuoreen barometrin tuloksesta, jonka mukaan edelleen noin 40 prosenttia kuluttajista odottaa korkotason nousevan, vaikka päinvastaisia uutisia on rummutettu mediassa jo kuukausia.
Monella asuntolaina-asiakkaalla tosin korontarkistuspäivä voi olla vielä edessä, eikä oma reaalitilanne siksi kerro korkojen laskeneen, hän totesi.
– Korkotason lasku siirtyy viiveellä kuluttajien odotuksiin.
Jouni Vihmon mukaan suomalainen vetää ”käsijarrun pystyyn” aika pienistäkin muutoksista. Siksi asuntomarkkinakaan ei ole lähtenyt piristymään aiemmin.
– Me ollaan tosi varovaisia Suomessa.
Vihmon mukaan vanhojen asuntojen myynnin osalta tilanne on ollut nousujohteinen koko vuoden ja se tulee kasvamaan voimakkaasti.
– Mutta sitten on paljon uutta kämppää vielä myymättä, eli tarjontaa riittää vielä jonkin aikaa.
Vihmon mukaan kuitenkin jos asuntojen tuotantotahti on alle 20000 vuodessa monen vuoden ajan, jossain vaiheessa vaje tulee väistämättä. Asuntojen vuotuiseksi tarpeeksi on arvioitu 35000 vuodessa.
– Kyllä se pula sieltä tulee. Kaupungistuminen on samaan aikaan jatkunut vilkkaana, sanoi Vihmo, jonka mukaan jonkinlainen markkinahäiriö rakentamisen pitkään jatkuneen alhon takia on varma.
Vihmo myös muistutti että rakentamisessa laiva kääntyy hitaasti. Kuokkaa ei päästä lyömään maahan heti, kun talo on päätetty rakentaa ja kerrostalon rakentamisessa kestää 12-18 kuukautta.
Lainoista suoriuduttu tunnollisesti
Myönteisenä uutisena ekonomistit pitivät sitä, että suomalaisten lainanhoitokyvyssä ei keskimäärin ole ilmennyt ongelmia, eikä Suomen Pankin tilastojen mukaan myöskään taloyhtiölainojen hoitamisessa ole isossa kuvassa ollut vaikeuksia.
Vihmon mukaan rakennusalalla on itsekin ”kyllästytty negatiiviseen viestiin, mitä on jo pari vuotta jouduttu kertomaan”. Nykyinen kriisi on niin monen tekijän summa ja aiheutti tilanteen, jossa markkina Vihmon sanoin ”putosi alta”.
Vihmo painotti, että monella mittarilla, kuten asuinrakentamisen luvissa, ollaan 1990-luvun laman tasossa, selkeästi finanssikriisiä alemmalla tasolla. Materiaalitoimitukset työmaille ovat hänen mukaansa myös hyvä konkreettinen mittari. Jos nykyiset miinusluvut jatkuvat vielä noin viisi kuukautta, myös sillä mittarilla aletaan olla 90-luvun laman tasossa, Vihmo kertoi.
Nykyisessä riskipitoisena nähdyssä tilanteessa vakavaraisimmatkaan rakennusyhtiöt eivät rakenna asuntoja.
– Jonkinlaista luottamuksen kasvua näkyy, tunnistan tämän. Edessä on paremmat ajat, mutta se on kasvua hyvin heikoista pohjista.
Vihmon mukaan nollakorkojen aikana Suomi lisäsi sääntelyä sekä rakentamiseen että rahoitukseen, lisäksi EU-sääntely on tiukentumassa Basel III:n myötä vuodenvaihteessa.
– Edunvalvonnallisesti kun tämän asian summaa, niin kohtuuhintainen asuntotuotanto on juuri niin kohtuuhintaista kuin sääntely sallii, Vihmo huomautti.
Finanssialan toimitusjohtajan Arno Ahosniemen mielestä on ”pomminvarmaa”, että sääntelyllä on merkitystä.
Kun eurooppalaista sääntelyä tulee lisää, täytyisi varmistaa, ettei rahoituksen hinta nouse liikaa, Ahosniemi kommentoi. Esimerkiksi Basel III ei ota huomioon Suomen asuntomarkkinan erityispiirteitä kuten RS-järjestelmää, joka mahdollistaa asuntojen myynnin jo rakentamisaikana, tai taloyhtiöjärjestelmää, jossa suomalaiset omistavat osakkeita. Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat.
Vihmon mukaan taloyhtiöjärjestelmä on Suomen asuntomarkkinoilla hyvä, vakauttava piirre, joka ansaitsisi EU:n tasolla paremman kohtelun.
