– Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa. Jos kauppasota kiihtyy, rakentamisen elpyminen jää lyhytaikaiseksi, varoittaa Rakennusteollisuus.
Viime vuonna rakentaminen supistui kahdeksan prosenttia, kun taas täksi vuodeksi on odotettavissa neljän prosentin nousua. Kasvua kertyy asuntotuotannosta, toimitiloista, korjausrakentamisesta ja infrarakentamisesta.
Investointiympäristössä on Rakennusteollisuuden mukaan kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Taantuman pitkittyminen, kauppasodan kärjistyminen ja Ukrainan jälleenrakentamisen vauhdittama kustannusten nousu muodostaisivat toteutuessaan merkittävän riskin elpymiselle.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan rakentamisessa tulee varautua sekä ennakoitua nopeampaan että heikompaan kehitykseen.
– Talouskasvun ja ostovoiman odotettu piristyminen sekä edelleen laskeva korkonäkymä tukevat kasvua. Voimakkaasti lisääntynyt talous- ja turvallisuuspoliittinen epävarmuus muodostaa sen sijaan ison alasuuntaisen riskin. Jos kauppasota painaa Suomen talouskasvun nollaan, rakentamisella ei ole toipumisedellytyksiä, hän sanoo tiedotteessa.
Asuntorakentaminen kyntää vielä syvällä
Asuntoaloitukset ovat jääneet kahtena edeltävänä vuonna 17 000–18 000 asuntoon. Rakennuslupien painuminen tilastohistorian matalimmalle tasolle ennakoi vähäistä tuotantoa myös tälle vuodelle. Aloitusmääräksi RT arvioi 20 000 asuntoa.
Asuntomarkkinoiden kysynnän mahdollinen reipas viriäminen yhdessä vähäisen tarjonnan kanssa voi kuitenkin Vihmon arvion mukaan johtaa nopeaankin tuotannon vaihteluun ja asumisen hinnan nousuun. Tällä hetkellä kuluttajien tai sijoittajien kysyntä sen enempää kuin valtion tukema tuotantokaan eivät riitä kunnon kasvuun.
– Ilman nopeaa talouskasvua tai varavirtaa asuntorakentaminen toipuu hitaasti ja voi kestää pitkään ennen kuin päästään tarvetta vastaavaan tasoon. VTT:n selvityksen mukaan ripeää väestönkasvua vastaava vuotuinen asuntotuotantotarve on 36 000 asuntoa. Kuluva vuosi on jo kolmas, jolloin jäämme kauas tästä määrästä, Vihmo toteaa.
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin mielestä kiristynyt pankkisääntely uhkaa riittävää asuntorakentamista.
– Sääntelyn edellyttämät lisääntyneet pääomavaatimukset ja muut rahoituksen ehdot ovat muodostumassa esteeksi vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Sääntelyä olisi varmasti mahdollista keventää ilman, että vaarannetaan makrovakautta, hän sanoo.
– Myös kuluttajille suunnatun asuntolainotuksen ehtoja ja muotoja olisi hyvä tarkastella. Esimerkiksi asuntolainojen takaisinmaksuaikoja voitaisiin pidentää, Randell lisää.
Toimitiloissa vetävät puhdas siirtymä, turvallisuus ja data
Toimitiloissa kasvua tulee etenkin teollisuusrakentamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ennakoi puhtaan siirtymän investointien nousevan 3,0 miljardista 8,5 miljardiin euroon. Jatkossa investointien painopiste on turvallisuudessa ja datassa.
Korjausrakentamisen määrä on RT:n mukaan jo viidenneksen suurempi kuin uudisrakentamisen, vaikka korjausrakentaminen supistui seitsemällä peräkkäisellä vuosineljänneksellä.
– Hienoinen nousu alkaa tänä vuonna, ja odotettavissa on noin prosentin kasvuvauhtia.
RT:n ennusteen mukaan infrarakentaminen kannattelee koko rakentamista. Kasvua on katu- ja ratarakentamisessa sekä energiaan, kaivosteollisuuteen ja puolustukseen liittyvissä investoinneissa.
– Myös talonrakentamisen pohjatyöt kasvavat hieman. Perusväylänpidon korjausvelkapaketti jatkuu vielä tämän vuoden, mutta on sen jälkeen syöty pois, ellei tule tarvittavaa lisämäärärahaa.
– Rakentamisen työllisyys toipuu viiveellä ja hitaasti. Alalta on poistunut taantuman aikana noin 30 000 työpaikkaa. Uusi nousu vaatii runsaasti uusia osaajia, RT toteaa.
