Rakennusteollisuuden suhdannenäkymä on syksyn aikana synkentynyt entisestään, kertoo Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo Verkkouutisille.

– Jos ennuste pitäisi tehdä nyt, alan kallistumaan siihen, että rakentamisen osalta lukuja pitäisi heikentää ensi vuoden osalta. Näyttää siltä, että ensi vuoden alku on ikään kuin taputeltu asuntotuotannon osalta, Vihmo analysoi.

Rakennusteollisuuden tietoon on tullut, että monessa yrityksessä on tapahtunut paljon kauppojen peruuntumisia.

– Kauppojen peruuntumisen seurauksena maali karkaa koko ajan eli myynnissä olevien uusien asuntojen määrä ei olekaan ennustetun mukainen. Pahoin pelkään, että asuntotuotannossa ensi vuosi saattaa olla ihan yhtä huono kuin tämä vuosi eli siinä mielessä näkymä on aika paljon synkempi kuin pari kuukautta sitten.

Asuntotuotanto 1940-luvun tasolla

Rakennusteollisuuden viimeisin virallinen suhdanne-ennuste on syyskuulta. Sen mukaan asuntoaloitusten määrä painuu tänä vuonna puoleen vuoden takaisesta. Vapaarahoitteisten kerrostalojen aloitukset jäävät peräti 80 prosenttia viime vuodesta.

Vihmon mukaan rakentamisen luvut ovat tilastohistorian matalimmalla tasolla, joka on myös kaikkien aiempien kriisien tasojen alapuolella. Nykyinen Eurostatin tilastointi alkaa vuodesta 1995 ja koskee kaikkia rakennuslupia.

Asuntoaloitukset ovat tänä vuonna jäämässä noin 16000 kappaleeseen. Asuntotuotannon romahduksen vuoksi valmistuneiden asuntojen määrissä tullaan kahden seuraavan vuoden aikana olemaan 1940-luvun tasolla.

– On selvää, että asuntorakentaminen tulee koko ajan alaspäin, mutta toimitilojen osalta miinukset ovat myös jatkuneet reippaina. Kun katsoo teollisuuden tilannetta Suomessa ja Euroopassa, seuraava kysymysmerkki on, tuleeko ennuste toimitilojen puolelta toteutumaan yksityisissä investoinneissa, Vihmo arvioi.

Korkotaso ja rahoitus ratkaisee

Kysymysmerkki on, voiko rakennusteollisuuden poikkeuksellisen heikko suhdanne painaa myös Suomen koko talouskasvua alas.

Vihmon mukaan alan valopilkut ovat tässä vaiheessa vähissä. Isoin kysymys on korkotaso, jossa näkymä on varovaisen positiivinen, mutta se ei nopeasti rakennusteollisuuden suhdannetta käännä.

– Korko ei ratkaise kaikkea. Meillä on myös rahoituksen säätelyyn ja ehtoihin liittyviä kysymyksiä, Vihmo muistuttaa.

Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan rahoituksen saanti on hidastanut useiden potentiaalisten hankkeiden käynnistymisen. Taustalla vaikuttavat ennen kaikkea rakennus- ja kiinteistösektorin kasvaneet riskit, jotka ovat laittaneet pankkien rahahanat tiukemmalle.

Viime viikolla uutisoitiin, että suurilla rakennusliikkeillä on yli 1600 valmista myymätöntä asuntoa. Vihmon mukaan kestää pitkään ennen kuin myymättömien asuntojen määrä laskee, vaikka ennen pitkää ne tulevat kaupaksi menemään.

Ahdingolla monta syytä

Rakennusteollisuuden poikkeuksellisen synkän suhdanteen taustalla on historiallisen nopea korkojen nousu, jota edelsi monen vuoden kustannusten nousu.

– Korot ja kustannukset ovat nousseet ja samaan aikaan rahoituksen saatavuus ja sääntely ovat kiristyneet. Rakennusyrityksistä on vedetty kaikki löysä pois, eikä niillä ole enää liikkumatilaa. Korkojen nousu hyllytti vielä lisäksi asuntokaupan. Taloudellinen tilanne ja runsas asuntojen tarjonta ovat sellainen yhtälö, ettei tämä kovin äkkiä sula, Vihmo analysoi tilannetta.

Rakennusyritysten liikkumavara on käytetty ja käytännössä joustovarana on enää yritysten työmailla oleva työvoima. Alan yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet laskuun, mutta kustannukset ovat silti edelleen jatkaneet nousuaan.

Konkurssit kasvussa

Rakennusalan konkurssit ovat olleet selkeässä kasvussa tänä vuonna. Lokakuun loppuun mennessä 287 rakennusalan yritystä oli asetettu konkurssiin, selviää Ilta-Sanomien Asiakastiedolta pyytämästä aineistosta. Konkurssien määrä on noussut kolmanneksen viime vuonna vastaavaan aikaan.

Konkurssihakemuksen ovat vuoden aikana jättäneet esimerkiksi pientalovalmistaja Jukkatalo, rakennusyhtiö Siklatilat sekä R4 Korjausurakointi.

Lisäksi pörssiyhtiö Lehto Groupin talousvaikeudet ovat syksyn aikana olleet näkyvästi esillä. Yhtiö on ilmoittanut operatiivisten tytäryhtiöidensä myynnistä sekä laajoista muutosneuvotteluista. Pörssiyhtiön markkina-arvo on käytännössä sulanut pois.

Työllisyystilanne heikkenee

Rakennusteollisuus on vuosien ajan osaltaan kannatellut talouskasvua, mutta alan alhon myötä työllisyys on laskemassa 20000-30000 työpaikalla noin 160000:n tasolle. Tämä tarkoittaa koko alan viime vuosikymmenen lopun nousukauden työllisyyslisäyksen sulamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tuoreimmassa työmarkkinaennusteessaan, että lomautusten määrä rakennusalalla kasvaa merkittävästi alkuvuodesta.

Myös pääekonomisti Vihmon mukaan alan työllisyyden heikkeneminen näyttää väistämättömältä.

– Rakennusalan tuotanto menee hurjaa vauhtia alaspäin, joten lomautuksia, irtisanomisia ja konkursseja tulee myös tästä eteenpäin.

Hallituksen toimet oikeansuuntaisia

Hallitus ilmoitti lokakuussa, että ensiasunnon ostajien verovapaus poistuu vuoden vaihteessa. Lisäksi kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentti laskee neljästä kolmeen prosenttiin ja asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti kahdesta 1,5:een. Myös asp-lainojen enimmäismäärää on päätetty nostaa.

– Varainsiirtoveron laskut ovat oikeansuuntaisia toimia, mutta ei se tuo nopeaa helpotusta alan tilanteeseen. Mielellään tässä toivoisi vielä yhtä naksua pois verosta, Vihmo kommentoi.

Rakennusteollisuuden viesti hallitukselle on, että kun rakentaminen on rahamarkkinoiden ja finanssipolitiikan sääntelyn armoilla, niin alalla ei ole omia keinoja ratkaista tilannetta.

– Rakennusalaa ei kannata päästää liian matalalle tasolle, koska tämä on koko yhteiskunnan, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ytimessä. Olemme pitkälti ulkopuolisten tekijöiden armoilla ja paljon vaikeammassa tilanteessa kuin finanssikriisin aikoihin.

Asuntosijoittajat kaikonneet

Yhtenä keskeisenä tekijänä asuntorakentamisen lamaannukseen on myös asuntosijoittajien kaikkoaminen. Rakennusteollisuus ry:n mukaan viime vuosina jopa 60–70 prosenttia tuotannosta on ollut sijoittajalähtöistä.

Viime vuosien nollakorkoaikana Suomeen on rakennettu paljon vuokra-asuntoja. Vihmon mukaan vuokra-asuntoja ei tulla vähään aikaan rakentamaan, koska sijoittajat ovat poissa markkinoilta.

– Joka kerta, kun meillä on tarjonta pudonnut, niin olemme nähneet asumisen hinnan nousua. Se on ihan talousteorian perusteita, hän muistuttaa.

Asuntojen hinnat laskussa

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä 7,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Samaan aikaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat 9,6 prosenttia.

Heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vanhoja osakeasuntoja 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Esimerkiksi OP:n vuoden kolmannen vuosineljänneksen asuntomarkkinaennusteessa asuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna 5-7 prosenttia. Ennusteen mukaan asuntojen hintojen kääntymistä nousuun saadaan odotella ensi vuoden lopulle asti. Rakentaminen heijastuu myös asuntolainamarkkinoihin. Uusia asuntolainoja nostetaan erittäin vähän ja lainakanta on supistunut viime kuukausina.

Nopeaa kohenemista asuntomarkkinoiden tilanteeseen ei ole odotettavissa. Ohjauskorkojen laskuakin saadaan näillä näkymin odottaa pitkälle ensi vuoden puolelle. Nollakorkojen aikaan ei ole paluuta. Esimerkiksi Nordean kolmannen vuosineljänneksen asuntomarkkinakatsauksen mukaan rahoitusmarkkinat odottavat 12 kuukauden euriborin olevan viiden vuoden päästä noin 3,2 prosentin tasolla.

Rakennusteollisuus ry arvioi syyskuun suhdanne-ennusteessa, että asuntojen kuluttajakauppa voi alkaa vähitellen piristyä ensi vuoden alussa, koska tarve ei ole hävinnyt ja kuluttajakysynnän perusajurit ovat kunnossa.