Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF on ennustanut Suomen olevan vuonna 2028 velkaantunein Pohjoismaa. Suomi on sitä jo tänään.
Uutta ennusteessa on se, että se ennustaa Suomen velkasuhteen olevan vuonna 2028 82 prosenttia. Se on enemmän kuin kaikkien EU-maiden velkasuhde, joka on hieman alle 80 prosenttia. Ruotsille ja Tanskalle IMF ennustaa alle 30 prosentin velkasuhdetta. Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä on valmis allekirjoittamaan IMF:n ennusteen luvut.
– Jos mitään sopeutustoimia ei tehdä ja talouskasvussa ei tapahdu suuria muutoksia, silloin IMF:n luvut ovat oikealla pallokentällä, Vihriälä sanoo Verkkouutisille.
– Hyvin monet tahot ovat allekirjoittaneet sen, että Suomi tarvitsee suurin piirtein 9–10 miljardin rakenteelliset parannustoimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. Se on lähes neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut kuuden miljardin sopeutustoimiin. Seuraavalle hallituskaudelle on tarve kolmen miljardin sopeuttamistoimille. Kuluvan hallituskauden kuuden miljardin euron sopeuttamisesta neljä miljardia tulee leikkauksista ja kaksi miljardia on budjetoitu talouskasvulle.
Valtiovarainministeriö on yksi Vihriälän mainitsemista tahoista, jotka ovat tuoneet esille tarpeen yhdeksän miljardin sopeutustoimille, jotta Suomen julkinen talous saadaan tasapainoon.
– Talouden ennustaminen viiden vuoden päähän on vaikeaa monien epävarmuuksien takia. IMF:n arviosta puuttuu se, että meillä on tällä hetkellä hallitus, joka pyrkii pysäyttämään Suomen velkaantumisen. Ennuste on suuntaa-antava, mutta uskon, että kaikesta huolimatta Suomi on velkaantumisen suhteen kärkikahinoissa vielä vuonna 2028, sanoo Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jenni Pääkkönen Verkkouutisille.
Hyvästit pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle?
Vaaleissa velkaantuminen oli yksi pääteemoista. Vaalien jälkeen se ei ole ollut enää samalla tavalla kaikkien huulilla kuin vaalien aikana. Vaikka hallitusohjelma on kunnianhimoinen, muistuttaa Vesa Vihriälä , että tavoitteen tulee olla kaikille selvä.
– Velkaantumista on pidettävä agendalla, kunnes velkaantumista pystytään painamaan alaspäin. Tällä hetkellä olemme matkalla IMF:n ennusteeseen ja olemme enemmänkin tyypillinen eurooppalainen maa, emmekä sitä, mitä muut Pohjoismaat ovat, Vihriälä sanoo.
– Pahojen päivien varalle pitää luoda puskuria kuten muissa Pohjoismaissa on tehty. Jos velkaantumista ei saada taitettua, voimme sanoa hyvästit pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.
Jenni Pääkkönen uskoo, että suomalaiset ymmärtävät sopeuttamistoimien tarpeen. Hän kuitenkin korostaa, että vaikka sopeuttamistoimet ovat välttämättömiä, ei akuuttiin hätään ole syytä.
– Korkotasot ovat nousseet ja ne kotitaloudet, joilla on velkaa ovat huomanneet velkojen vaikutuksen arjessa. Jos sopeuttamistoimia ei tehtäisi nyt, niin ajan myötä ongelmat olisivat edessä ja leikkaukset paljon rajumpia kuin nyt, Pääkkönen sanoo.
Hallitusohjelmassa on hyviä elementtejä
Jenni Pääkkönen ja Vesa Vihriälä tervehtivät ilolla nykyisen hallitusohjelman linjauksia. Jos hallitus onnistuu toimissaan, ne pysäyttävät ajan mittaan velkaantumisen. Toimien vaikuttavuutta on vaikea arvioida, koska niitä ei ole vielä varsinaisesti aloitettu. Vihriälä näkee joitakin haasteita, jotka pitää taklata matkan varrella.
– Olen hiukan skeptinen työllisyystavoitteen vaikutusten suhteen. Työllisyydessä olemme vähän jäljessä pohjoismaisia verrokkejamme, mutta tunneissa mitatussa työpanoksessa olemme niiden tasolla. Työllisten määrän lisäys ei tämän vuoksi lisää työtunteja samassa suhteessa, ja se vähentää verotulojen kasvua, Vihriälä sanoo.
Maahanmuuttopolitiikka huolestuttaa Vihriälää. Hänen mukaansa Suomi ei yksinkertaisesti pärjää ilman merkittävää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa, joka on viime vuosien aikana selvästi lisääntynyt.
– Hallitusohjelma perustuu menojen leikkauksiin ja sen pitää olla pääsuunta. Pelkään kuitenkin, että kestääkö linja poliittisesti, koska leikkauksiin perustuva sopeutus koetaan helposti epäreiluksi ja pakottaa tinkimään liikaa tärkeistä menoista. Myös verotusta olisi syytä käyttää sopeutukseen.
Vihriälä kuitenkin näkee, että hallitusohjelmassa on toimia, joiden voi odottaa tukevan kasvua.
– Nykyisessä hallitusohjelmassa on kasvua tukevia elementtejä, kuten parlamentaarinen sitoutuminen TKI-rahoituksen lisäämiseen. Se tukee hyvin kasvua pidemmän päälle. Tosin vaikutukset näkyvät viiveellä, Vihriälä sanoo.
– Lupakäsittelyjen sujuvoittaminen edesauttaa vihreiden investointien toteutumista. Työllisyyden kannalta on positiivista, että lisätään työllistymisen kannustimia ja helpotetaan työmarkkinoiden toimintaa, jotta yritykset pystyvät investoimaan helpommin.