Suomella – samoin kuin Ruotsilla – on ranskalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Alice Billon-Gallandin mukaan Natolle paljon annettavaa siitä päivästä alkaen, kun maista tulee puolustusliiton täysivaltaisia jäseniä.
– Maidenne sotilaallinen suorituskyky ja vahva sitoutuminen demokraattisiin arvoihin tekee teistä suorastaan esimerkillisiä jäsenmaita, brittiläisessä Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä Billon-Galland sanoo Verkkouutisille.
Suomen osalta hän nostaa esiin myös kokonaismaanpuolustusta korostavan lähestymistavan, varautumisen ja koetellun kriisinsietokyvyn, joista Naton nykyisillä jäsenmailla olisi hänen mukaansa paljon opittavaa.
– Myös nopeasti edennyttä päätöksentekoprosessianne voisi luonnehtia jokseenkin esimerkilliseksi. Kansalaismielipiteelle on annettu iso painoarvo, on tehty tarvittavat selvitykset ja harkittu huolella, onko sotilaallinen liittoutuminen todella se, mitä halutaan, hän toteaa.
Kaikille on Billon-Gallandin mukaan selvää, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon juuri nyt on seurausta presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän aggressiivisesta ja lyhytnäköisestä politiikasta.
– Suomi tuo Natoon pitkän yhteisen rajan Venäjän kanssa, mutta myös pitkän kokemuksensa siitä, miten suhdetta itäiseen naapurimaahan on kyetty historianne eri vaiheissa hoitamaan.
Turvallisuuden ja vakauden puolesta
Alice Billon-Galland pitää tervetulleena sitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä yhä suurempi osa Euroopan unionin jäsenmaista kuuluu myös läntiseen puolustusliittoon.
– Mitä tiiviimmin EU-jäsenyys ja Nato-jäsenyys linkittyvät yhteen, sitä helpompi näiden kahden Brysselissä päämajaansa pitävän organisaation on tehdä yhteistyötä ja täsmentää keskinäistä työnjakoaan molempien kannalta mahdollisimman mielekkäällä tavalla, hän sanoo.
– Natolla on täysi työ ydintehtävissään, joten sille sopii epäilemättä hyvin, että EU kantaa ensisijaisen vastuun yhteiskunnalliseen resilienssiin liittyvistä kysymyksistä.
Hänen mukaansa yhteistyön ja keskinäisen koordinaation tiivistämistä joka tapauksessa tarvitaan, sillä Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu tulee haastamaan niin EU:ta kuin Natoa vielä pitkään.
– Jos tässä hirvittävässä tilanteessa haluaa nähdä edes jotakin hyvää, sitä voisi olla juuri EU:n ja Naton yhä tiiviimpi yhteistyö jäsenmaidensa turvallisuuden ja vakauden varmistamiseksi, tutkija toteaa.
